Manu


Hayzehill´s Ideal Man "Manu"
s. 2.10.2008
Englanninspringerspanieli
uros
Isä: FIN MVA EE MVA Ideal Man vom Springer-Clan
Emä: FI MVA Hayzehill´s Future Hope
Kasvattaja: Kukka-Maaria Karttunen/ kennel Hayzehill´s


Manu muutti meille joulukuussa 2008. Santun poismenosta ei ollut pitkä aika, ja koulun sekä töiden suhteen oli hyvä sauma ottaa pentu. Sillä hetkellä oli yksi tärkeimmistä asioista kasvattajan asuminen lähellä Joensuuta. Puoli vahingossa huomattiin Pohjois-Karjalan kennelpiirin sivuja selatessa springerikasvattaja Käsämästä ja siellä oli vielä pentujakin. Käytiin pentuja katsomassa ja yön yli nukkua varmistui, että otamme springeripennun itsellemme. Pari viikkoa vielä odoteltiin, kunnes käytiin hakemassa Manu kotiin.

Pentuna Manu oli varsin helppo tapaus. Mikä ei suinkaan ollut huono juttu, kun kyseessä oli ensimmäinen pentumme. Perusasiat se oppi kohtalaisen nopeasti.Murkkuikä aiheutti hieman kiukunpuuskia, tyttöjen tuoksut vei nuorta poikaa ja kotona se erikoistui mattojen uudelleenmuotoiluun. Tämä aika meni kuitenkin nopeasti ohi.

Kotona Manu on todella huomaamaton. Se lähinnä nukkuu jossain tuolin alla ja tulee (ehkä) katsomaan, kun keittiöön menee. Ulos lähteminen on parasta ikinä ja silloin vauhtia riittää. Halutessaan Manu on todella kovapäinen, ei auta huutaminen, huomiotta jättäminen, houkuttelu tai oikein mikään. Tämä on ehkä Manun kaikkein ärsyttävin luonteenpiirre, varsinkin harrastuksia ajatellen.

Jo pennusta saakka opettamisen haasteena on ollut motivaation nopea häviäminen/puuttuminen. Lisäksi Manu ei siedä paljoa toistoja. Myös sopivan/tarpeeksi motivoivan palkkauksen keksiminen on ollut haaste. Tällä hetkellä perusnamit on se paras juttu ja tarpeeksi lyhyet harjoitukset.

Näyttelyt
Ensimmäisessä mätsärissä Manu kävi n. puolivuotiaana. Mätsäreitä ollaankin kierretty aina, kun vain aikataulut ovat antaneet myöden ja sieltä saaliina useita BIS-sijoituksia. Muuten näyttelyistä ei kovinkaan kummoiset tulokset ole: 1xVSP-pentu, 2xEH ja 3xH. Manun kasvaessa tuli huomattua, että rakenne sillä ei tule riittämään parempaan menestykseen näyttelyiden saralla. Vuosi sitten päätin lopullisesti, että kehien kiertäminen on loppu, kun Manulta poistettiin haljennut poskihammas.

Agility
Alkukesästä 2011 aloitimme agilityn harrastaminen POKS:n riveissä. Manu suoritti alkeiskurssin sekä jatkokurssin. Pienryhmätreeneissä emme kerenneet pitkään käymään, sillä Manun selkä alkoi oireilla ja jouduimme lopettamaan agilityn harrastamisen.


Nykyään Manu käy silloin tällöin vapaavuoroilla tekemässä mielenvirkistysaksaa. Rimat matalalla, ei kontakteja (harvakseltaan tasapainotreeniksi puomia) ja keppitreeniä.

Toko
Tokoa on Manun kanssa treenattu ihan pienestä pitäen kotioloissa. Motivaatio on parantunut iän myötä. Mitään tavoitteita ei kuitenkaan tokon suhteen meillä ole.