Muistitreeniä

Agikisoissa saattaapi olla mentävänä kolme erilaista rataa. Rataan tutustumiseen annetaan hetki aikaa ja varsin nopeasti ohjaajalla on oltava ohjaus hallinnassa ja tarkka suunnitelma siitä miten itse sijoittuu radalle ja miten koira etenee. Ei oo ihan yksinkertainen juttu! Huomioitava on myös se, ettei rataan ole tutustumassa yksin, vaan siellä on lauma muitakin tutustujia. Ei siis pääse oman mielen mukaan juoksentelemaan radalla ja suunnittelemaan tekemisiään. Haastetta piisaa!

Monelle tuntuu olevan suurin haaste radan muistaminen. Se oikea estejärjestys ei vaan jää mieleen ja ohjaaminen menee mönkään sen takia, kun ei ole ihan kartalla minne pitää seuraavaksi mennä. Itselle tämä on ehkä agilityn helpois osuus, kiitos esteratsastus harrastuksen aikoinaan. :) 

Tämä alustus siis hieman valottamaan meidän keskiviikon treenejä. :) Meillä oli siis kolme lyhyehköä rataa. Aloitettiin helpolla ja edettiin vaikeampaan. Rataan oli aikaa tutustua neljä minuuttia. Siinä ajassa piti suunnitella ohjauskuviot sekä muistaa rata. 

Rata nro. 1

Ensimmäinen rata oli varsin suoraviivainen. Suurin haaste tuntui olevan kakkos putki ja sen oikeaan päähän meneminen. Eikä sekään ollut vaikeaa. Kaikki handlasi sen hyvin. :)

Manu oli kohtuu hyvin hallinnassa. Vähän se kaahotteli omiaa, mutta sain sen kuitenkin ruotuun ja suorittamaan hyvällä draivilla. Jopa maxi-rengas meni mukavasti! :) Se jarrutteli joo ja haki oikeaa ponnistuspaikkaa, mutta hyppäsi sen kuitenkin mukisematta. 

Rata nro. 2

Aavistuksen haasteellisempi rata. Ensimmäinen haaste saada koira pidettyä hallussa ja menemään kuutos putkeen oikeaan päähän. Ensimmäisellä yrittämällä Manu ei ollu hallussa ja meni putken väärään päähän. Toinen kerta onnistui hyvin ja Manu seurasi hyvin ohjausta.

Toinen haaste seiska ja kasi -hypyt. Tämä onnistui loistavasti!! Manu seurasi ohjausta hyvin, kun sen oli ottanut haltuun napakasti putkeen mentäessä. Saatiin kiitosta tästä. :) Tulipa hyvä mieli. :)

Nro. 11 rengasta ei Manu enää halunnut hypätä. Se kaasutti täysillä ohi, eikä ymmärretty miksi se ei enää halunnut sitä hypätä. Ensimmäisellä radallahan se hyppäsi sen täysin ongelmitta. Ja toiseen suuntaan hyppäsi ongelmitta... Ei voi ymmärtää...

Rata nro. 3

Vaikein kaikista. Monta haastavaa kohtaa. Ensimmäisenä kolmos putkelle meneminen. Noh, Manu toimi juuri niin kuin olin suunnitellutkin. :) Blokkasin putken "väärän" pään ja Manuhan haki putken oikean pään hyvin. 

Kepit jätettiin väliin. Putkeen viisi, taas blokkaus väärään päähän. Suunnittelin, että seiskalle lähetys umpiputkeen ja sehän onnistui! Jee! Tätä vähän jännäsin, kun ei olla radalla sitä ennen tehty. Manu hakee putket niin hyvin, ja luotin siihen ja sehän onnistui! :) Manusta näki, että se oli vähän epävarma mutta reippaasti suoritti sen mitä pyydettiin.

Hypyt 10 ja 11 oli radan vaikein. Moni teki siihen sylkkärin ja niin miekin suunnittelin MUTTA rupesin sitten ihan höpöjä soveltamaan itse radalla. =/ Suunnittelin sylkkärin lisäksi myös, että otan koiran vastaan kympiltä ja siitä vaan napakka ohjaus esteelle 11. Tämä olisi ollut se oikea ja helpon tapa, mutta en sit luottanut itseeni. Ai että miten otti päähän!!! :D 

Loppurata olikin sitten vaan lallattelua. Tosin renkaalta Manu paineli ohi taas. 

Summa summarum: RADAT ON MUISTETTAVA! :D Ohjaukset täytyy miettiä tarkkaan ja radalla miettiä mitä käskyjä antaa koiralle ja missä vaiheessa. Itseensä kannattaa luottaa ;) 

Manulla vire säilyi yllättävän hyvin. Se on kova paikka Manulle odottaa häkissä ja koota itsensä kerta toisensa jälkeen uuteen suoritukseen. Tämä itsensä kokoaminen on haastavaa myös allekirjoittaneelle!