Kepkepkep ja vepetreenien aloitus

Kesänhän piti olla loistava aika treenata. Ja miulakin piti olla aikaa vaikka millä mitalla. Toisin on käynyt. Me nimittäin muutetaan, NYT! Ja töissäkin pitää käydä (okei okei, kaksi työvuoroa lomaan on), mutta viime viikolla piti käydä ja USEIN! Phuuuuh. Eli ei olla juurikaan treenattu, vähän sentään.

Kertaalleen ehdin hallille viime viikolla koiran kanssa. U teki keppejä ja hienosti tekikin! :) Ensin puolikkaita ja sitten kokonaisia. Eihän ne varmat ole, mutta mukavalla rytmillä se suorittaa. Tsemppausta tosin vaatii, mutta vaatikoot. :) Pääasia, että ne alkaa olemaan hanskassa! Jeij! :) Kertailtiin myös samalla reissulla A:ta ja vahvistettiin kontaktia. :)

Peräti yhden kerran viime viikolla maltoin naksutella iltaruoan Uljakselle. Vepeä silmällä pitäen, ja nimen omaan vientiä, on tarkoitus opettaa U ottamaan käskystä lelu/kapula/dami tms. suuhun ja PITÄMÄÄN se suussa kunnes toisin pyydetään. Esineen otto suuhun käskystä onnistuu oikein mallikkaasti, mutta pitäminen ei. Treeniä lisää!

Uun leuka on onneksi kunnossa. Puhdistaminen riitti ja ei tarvinnut antibioottia hakea. Hyvä juttu :) Rupi leuassa vielä on ja sitä olenkin Helosanilla rasvaillut. Eilen illalla huomasin, että Uun toinen korva on sisäpuolelta ruvella. Samalla tavoin, kuin viime kesänä korvatulehduksen aikaan. =/ Siispä Dorwestia nassuun ja ahkeraa puhdistamista! Koiralapselle se sattuu ja tapahtuu =/

Tämäkään viikko ei tule treenien osalta olemaan kummoinen. Huomiset aksat tulee jäämään välistä, muuttohommat on nyt tärkeämpiä. :)

Tänään kuitenkin päästiin tositoimiin. Oli nimittäis ensimmäiset vepetreenit rannalla. :) Ohjelmassa oli:

- Veneen kyydissä istuskelua (totuttelua)

- Veneestä hyppy ja uinti rantaan

- Viennin alkeet

- Hukkuvan pelastamisen alkeet

Veneen kyydissä oleminen ja veneestä hyppy oli parasta Uljasta. :) Herra ei vain meinaa mitenkään malttaa istua veneessä. ;) Koskaan se ei ole veneestä hypännyt, mutta ei ujostellut hyppäämistä ollenkaan. U ei  vain ensimmäisellä hypyllä ymmärtänyt laskeutuvansa veteen ;) 

Vienti on vaikea. Hyvät treenit saatiin aikaiseksi. Ongelmana juurikin patukan pois sylkäiseminen, kun tietää saavansa nakkia.

Hukkumaan jouduin itse. Tosin vain reisiä myöden. U säikähti kovin miun vedessä oloa, mutta pääsi kuitenkin säikähdyksestään yli ja tuli hakemaan patukan. Muutama toisto ja nappisuoritukseen lopetus. :) Tämä(kin) vaatii paljon. Tosin, U on ennenkin päässyt nopeasti yli säikähdyksestään ja ei seuraavalla treenikerralla ole säikähdyksestä tietoakaan.

Ensi viikkoa odotellessa. Silloin ollaankin jo asetettu uuteen kotiin asumaan <3