Aikamoinen kesä

Vau mikä kesä 2018 olikaan! Ehkä paras vuosikausiin! Ja paljon sattui ja tapahtui. Kirjoitusinto on ollut kadoksissa ja tapahtumien kerääntyessä on motivaatio ollut entistä paremmin karkuteillä. Mutta jospa pieni kertaus olisi paikallaan? 

Alkukesästä kamppailin tosiaan poikien yhteenottojen kanssa. Tasapainoisen koiran Jouni kävi auttamassa minuu (ja poikia) eteenpäin ja se olikin viisas päätös. Opin jälleen koiristani enemmän ja varsinkin teinipoika Reinon ajatuksenjuoksu pääsi/joutui tarkemman syynin alle. 
Nythän on niin, että miulla on kaksi varsin vahvaa johtajatyyppiä hyppysissäni. Ja Rein kohdalla se varsinkin tarkoittaa töitä ja tiukkaa kuria. Uljas on se joka on miun varjo ja sitten myös komentaa kun mie komennan. Johdettu kävely ja tiukentunut kuri/säännöt kotona toi rauhaa arkeen. Paitsi nyt, kun U on vetänyt herneet nenään siitä että kaveri saa enemmän ruokaa kuin hän, HUOH!

U on saikuttanut enemmmän tai vähemmän varvasvammaista jalkaansa. Heinäkuun ja helteiden vuoksi totaalilepo teki hyvää ja liikkuminen on parempaa. Luultavasti jossain kohtaa jalka vaatii tarkempia tutkimuksia, mutta kiire niihin ei toistaiseksi ole. Hiljalleen katsotaan miten jalka kestää rasitusta (vai kestääkö9. Agility on ainakin nyt miltei täysin pois kuvioista, rallyyn panostetaan sitten enemmän tähtäimessä RTK1 ja AVO-luokkien korkkaus. Agilityä varovaisesti tunnustellen.

Heinäkuu vietettiin käytännössä lepolomaa. Koska helteet oli liikkuminen hyvin vähäistä, lähinnä uimista. Treenit oli ihan minimissään, keppien alkeita epäsäännöllisesti omassa pihassa. Hallilla ei käyty koko kuukautena. Teki aika hyvää sillä viikko sitten syyskauden avauksessa Rei teki hienoa työtä keskittyen ja kuunnellen sekä ollen itsenäinen. Hyvillä mielin kohti tulevan viikonlopun agilityleiriä siis. :)


Rei näyttäytyi viimeiset tämän vuoden näyttelynsä. Mikkelissä 28.7. se oli hienosti PU2 saaden neljännen SERTinsä. Viikko eteenpäin Kuopiossa tuloksena vaatimaton EH, koska oli niin ilmavan vaikutelman antava ja keskeneräinen. ;) 

Mikkelistä PU2 ja SERT #4

Kuopiossa kapea, ilmava ja keskeneräinen

Loppuvuodelle ei ole näyttelyitä tarjolla, joten keskitytään muihin lajeihin. Eli käytännössä agilityyn. :) Kakara on pärjännyt näyttelyissä yli odotusten ja saa nyt kasvaa ja kehittyä kaikessa rauhassa ja tammikuussa siten kehään seuraavan kerran.


Yhtenä kesän kohokohtana oli taipumuskokeen suorittaminen. Oltin 11.8. Kontiolahdella Karjalan Spanielien järjestämässä kokeessa, jossa tuomarina toimi Olavi Nurmiranta. Luottavaisin mielin lähdin päivään ja Rei ei pettänyt ja toimi jopa paremmin mitä osasin odottaa. :) Varsinkin hakutyöskentelyyn olin erittäin tyytyväinen. :) Se mikä jäi harmittamaan on arvostelussa mainitut "isotettelu toisille uroksille", kun Rei haukkui kun toinen aloitti sekä maininta ujoudesta, kun Rei ei suinpäin hypännyt täysin välinpitämättömänä istuvan tuomarin syliin. :D 

Nyt on taas hyvä hetki kaivella treenipäiväkirjat esiin pölyttymästä ja alkaa hieman määrätietoisemmin suunnitella treenejä. Lisäksi lenkkeilykin monipuolistuu, kun helteet ei enää estele. Tervetuloa syksy! Me ollaan valmiita! :)

Ryhtiliike

Tötteröt

Pääsiäiseen ei ole pitkä aika ja meidän treenit on viime viikkoina ollut todella vähäisiä. Esim. ryhmätreenit jäi useammalta viikolta käymättä kiitos miun töiden. Tällä viikolla onneksi pääsin keskiviikkona treenaamaan. Oma olo oli vaan tosi väsynyt ja treenikamulle nauroinkin, että saatan nukahtaa istualleni vuoroa odotellessa.

Tosikot <3

Treenit meni kohtalaisesti. Vauhtia ei ollut kunnolla, ei miulla eikä koiralla. Takaakiertoihin U lähti kivasti ja vain pari kertaa karkasi ihmisten luo. Ja useamman kerran suoritti rataa ihmisten nenien edessä ja keskittyi tekemiseen. :) Kepeille onnistui pakkovalssi hyvin, saatiin siihen hyvä vinkki "vierailevalta" treenikaverilta. :) Tiukassa käännöksessä Uun vauhti pysähtyy ja kepit on hitaat. 

Kontaktit on iso ongelma. A meni ok, kunhan olin pysäyttämässä vauhtia. Puomilla U loikkasi useamman kerran ylösmenon yli ja alasmenotkin oli niin ja näin. Aaaargh! Siispä kontaktit tehotreeniin taas. Palkkasin huolella onnistuneet suoritukset. Onneksi kaverit sanoivat, että myös ylösmenot U jätti astumatta!! 

Alkuviikosta ehdin käydä vapaavuorolla. Itseasiassa tehtiin jo silloin samaa rataa kuin keskiviikkona, mutta keskiviikkona oli numeroita pyöräytelty esteiden toiselle puolelle, ja niistä takaakierroista sai hyvin haastetta. maanantain treeni oli rallattelua ilman mitään vaativia ohjauskuvioita. Tiistaina näkyi myös väsyminen Aalla ja alasmenon yliloikkaus (näkyy videolla). Huoooh...

Tänään kävin aamupäivästä taas hallilla. Virittelin sinne keinun ja kepit. Keinulle hain vauhtia, mutta huolellista (juoksu)kontaktin suoritusta. Ensimmäiset neljä toistoa meni hyvin, sitten alkoi alasmenon yli loikkiminen.  Korostetusti hidastin sen alastuloille ja palkkasin kunnolla. Eipä ole keinulla ennen tätä ongelmaa ilmennyt. 

Kepeille vedättelin eri kulmista, rinnalla juosten, taaemmas jättäytyen ja sivulle irroten. Meinasi viimeinen väli jäädä suorittamatta. Tosi hyviä keppisuorituksia tuli ja vauhtia oli kivasti. :) Toistoja saattoi tulla (taas kerran) vähän liikaa.

Väsynyt U ;)

Manu halus pussailla <3

Manu oli mukana sekä maanantaina, että tänään. Manu sai rallatella putkia sekä vähän keppejä. Tänään Manu sai tehdä tokoa ja esittikin hyvää seuraamista ja oli kuulolla käännöksissä molempiin suuntiin. :) Se on taas natustellut itseään enemmän. :( Juoksuttelin sitä myös näyttelyhihnassa ja peilistä yritin vilkuilla sen ravia. Taka-askel on huono (ollut oikeastaan aina), mutta asenne täys 10! Aseteltuna pystyin seisottamaan sitä kohtalaisesti, mutta vapaana seisottaessa se jättää takaset todella korostetusti mahan alle. :(

Sunnuntaina olisi taas Uulla näyttely. Polvijärvellä ryhmis ja tuomarina Paavo Mattila. Saas nähdä minkälainen tuomio Paavolta tulee. Odotukset ei oo korkeella. :D

Hiljaiseloa

On nyt ollut aika hiljaista koiraharrastusrintamalla. Keskiviikon treenit ovat jääneet käymättä, kiitos työvuorojen. =/

Hyppytekniikkaseminaari peruuntui. Sen olis pitänyt olla tulevana viikonloppuna. Näyttelyitä on tulossa ihan kahtena peräkkäisenä viikonloppuna. :) 

Viime viikolla jäi vapaavuorolla treenit lyhyeksi. Jos joku tulee yllättäen halliin koiriensa kanssa voin mie lähtee ulos samalla oven avauksella. Vire ei kestä häiriötä. Harmitti taas niin vietävästi!

Tällä viikolla onnistui vapaavuoroilu paremmin. Höntsäily rataa ja mukavasti oli U kuulolla. Fyssarin tarve näkyy erityisesti kepeissä. Manulla oli puolestaan turbovaihde päällä ja eihän se mitään ohjausta meinannut lukea. :D 

Pikapäivitys. Täytyy jatkaa työntekoa. ;)

Laiskahko treenivuoden aloitus

Pitkä oli vapaat töistä heti vuoden vaihteen jälkeen, mutta koirien kanssa ei hirveää kiirettä treenaamaan ole pidetty. Hyi hyi mie! :D Ei me kuitenkaan olla koko aikaa sohvalla makoiltu. Koirat ovat olleet laiskempia treenaajia kuin omistaja(t). :D Project nopeammat jalat on nyt täydessä vauhdissa. Salitreenit on pop!

Pari kertaa olen nyt yhdistänyt pienet tokotreenit peltolenkkeilyn yhteyteen. Mukana yleensä on joko frisbee tai tennispallo(ja), että saisin Uun spurttailemaan vähän enemmän, kunnon kohotus mielessä siis. Se syttyy leluista niin hyvin, että ollaan otettu pieniä seuraamispätkiä, paikalla oloja sekä luoksetuloja leikkien ohessa. Seuraamisen aloitus on kamala. :D "Seuraa" käskyn saadessa koko koira loikkaa sivusuunnassa kauemmas, mutta korjaa asentoaan paremmaksi. Seuraaminen ei muutenkaan ole tiivistä, mutta se ei minua haittaa. Pääasia, että seuraa kontaktissa eikä haahuile kuono maassa. Luoksetulo on jees. Paikallaolot kehittyy.

Loppiaisena käytiin oman seuran vepejaoston järjestämässä mätsärissä. Pienestä kehästä huolimatta U liikkui omasta mielestäni kivasti, kuvia ei harmi vaan ole todisteena. Punainen nauha saatiin, mutta ei sen enempää.

Siinäpä näyttelytreenit ennen tulevan viikonlopun Kajaanin kv näyttelyä.

Keskiviikkona käytiin hallilla aksaamassa heti aamusta. Treenit aloitin molempien kanssa set point -harjoituksella. Malttamattomia poikia. <3 Pienen pientä ratahumputtelua ilman rimoja. Kivasti tuli U ohjauksiin. :) Ja Manu oli supermahtavanärhäkkä leikkiessään vetoleikkiä narulelulla. :D Mahtavat murinat! :D Ja onnellinen Manu <3

Keppejä tehtiin ja viimeinen väli osoittautui haastavaksi! Vauhtia ja asennetta oli hyvin ja rytmi oli kiva, mutta palkalle tuli liian kiire. Tarkkuutta tuohon viimeiseen väliin siis!

U pääsi myös tekemään juoksupuomia sekä keinua. Puomilla ei sitten millään meinannu tassut osua kontaktille. Palkan etäisyyttä säätelemällä saatiin onnistuneita suorituksia. Hetkittäin nousee pieniä epätoivon tunteita, saadaanko puomista tehtyä koskaan varmaa juoksukontaktia.

Keinu oli hidas, mutta parilla toistolla parani. Ei siitä sen enempää. Superpalkka, kun reippaasti tuli keinun päähän ja antoi sen laskeutua alas. 

Torstaina oli molempien poikien fyssari. Manu on ollut taas kipeämpi, paljon natustelee takajalkoja ja häntää. :( Jos talvi nyt lopulta tulee, voi olla pakko varata ell aika ja hakea Manulle kipulääkkeet. 
Jumeja löytyi molemmilta. Manulla uutena jumipaikkana lapojen seutu. :(

Ensi viikollakin jää viikkotreenit ryhmän kanssa väliin. Täytyy olla keskiviikkona iltavuorossa. =/ Suunnitelmissa olisi käydä alkuviikosta aksaamassa, joko maanantaina tai tiistaina.

Talvi tuli

Ah miten ihanaa, kun on pakkasta ja lunta. Ei tarvitse olla enää jatkuvasti pesemässä kuraisia tassuja lenkkien jälkeen. Pojat ovat intopiukeina sataneesta lumesta ja riemu on ylimmillään joka kerta, kun ovi takapihalle avautuu. Kuinka ihanaa on myös lähteä aurinkoisena pakkaspäivänä pelto- ja metsälenkille ja ottaa mukaan vaikka frisbee. Manu ei välitä, mutta U tykkää kirmailla frisbeen perässä. :)

Treenirintamalla melkoisen hiljaista. Keskiviikon ryhmätreenit jäivät väliin, kun kotihommat meni harrastuksen edelle. Ensi vuoden alusta ryhmä muuttuu. Toisaalta kivaa, mutta toisaalta tulee ikävä tämän vuoden ryhmäkavereita. Noh, ensi vuosi näyttää miltä treenaaminen uudessa ryhmässä maistuu. Ainakin treeniaika on vähän optimaalisempi vuorotyötä ajatellen.

Torstaiaamuna pakkasin pojat autoon ja suunnattiin hallille ennen tallille menoa. Valmis rata olisi ollut, mutta maltoin mieleni ja ratatreeniä ei tehty. Treenasin Uun kanssa kontakteja ( A ja puomi) sekä keppejä. Ennen esteharjoittelua tein lämmittelyksi set point-harjoitusta.

Kepeillä ongelmana keskeltä yhden keppivälin väliin jättäminen. Rytmi rikkoutui ja yksi väli meinasi herkästi jäädä pujottelematta. Onnistuneitakin suorituksia saatiin ja niistä sitten superpalkka iki-ihanalla vinkupallolla.

A:lla käytössä ponnari ja siitäkin huolimatta tuli törkeitä loikkauksia kontaktipinnan yli! Muutamat hienot toistot saatiin molempiin suuntiin ja niistä toki superpalkka.
Puomi oli todella mukavan näköinen ja U laukkasi joka kerta loppuun saakka. Nyt en laittanut ruokakuppia odottamaan, ja U malttoi hyvin tulla alas asti ja tassujen osuessa maaha--> palkka. 

Manu teki myös set pointtia. Se ressukka on vino!! Ja terävä tömähdys kuuluu laskeutuessa. Pointsit Manulle aivan mahtavasta asenteesta. Ihmettelen kyllä miten sillä motivaatio tuollaiseen tylsään puurtamiseen riittää, mutta esim. radalla tekniikkatreeniin sillä ei mielenkiinto riitä.

"Ratatreeninä" Manulle takaaleikkauksia putkeen ja erilaisia hyppykulmia ja ohjauksenluvun vahvistamista (hypyillä ei rimoja, pelkät siivekkeet). Manu oli <3.

Loppuviikko menikin sitten töissä ja missattiin mm. pikkujoulumöllit :( Olisipa ollut kiva osallistua Uun kanssa! 
Ensi vuodeksi vaihdetaan myös treeniryhmää. Uudessa ryhmässä on toki tuttujakin, mutta myös porukkaa joita en tunne. Mukavaa olisi ollut jatkaa vanhan porukan kanssa, mutta uusi treeniaika on helpompi sovitella töiden kanssa.

Pakon sanelema treenivapaa vietetty

Uuhun iski viime viikolla joku mahapöpö. :( Liekkö saanut sen tartuntana jostain vai menikö maha muuten vain sekaisin esim. metsässä käpyjen syönnistä, en tiedä mutta pitkään kesti ripulointia ja oksentelua. Useemman yön U nukkui huonosti, taisi ressukkaan närästää :(

Torstaina mietin jo eläinlääkärin luona käyntiä ennen viikonloppua, mutta onneksi tilanne korjaantui itsestään. Lähinnä huolestutti oksentelu, sillä yleensä mahan ollessa löysällä ei oksentelua ole ollut.

Käytännössä hyväksi testattu ripulin hoito on meillä kauravelli + maitohappobakteerit + naudan maha/broilerin jauheliha / broilerin kivipiira. Lisäksi saatan lorauttaa ruokaan myös Gefilus piimää. Pahimman ripuloinnin aikaan Attapect on loistotuote. 

Lisäksi panostan oikein tosissaan ripuloivan nesteytykseen ja toiseksi loistotuotteeksi osoittautui Flying Dogin Mineral Drink! :) U on tottunut sitä muutenkin juomaan ja tarjoilin sitä ruoan seassa, jos en piimää laittanut.

Tänään vapaapäivän kunniaksi suuntasin ennen tallille menoa hallille. Viikkoon eivät pojat olleet päässeet hallille, joten virtaa oli asiaan kuuluvasti! :D Manu kiljui häkissä, kun U oli hommissa ja päinvastoin. Kiljukaulat <3

On tainnut hyppytekniikkakurssi saada aikaiseksi sen, että hallilla odotti valmiina hyppytekniikkaharjoitus. Ja toisessa päässä hallia oli aksarata. Tosi kätevää! Tykkäsin!

Aloitin tekniikkatreenillä. Harjoituksena oli alastulo/etäisyysharjoitus, joka supistui parin toiston jälkeen nimenomaan alastuloharjoitukseksi. Tämän harjoituksen U saikin kotiläksyksi. Hyppytekniikkakoulutuksesta tulee vielä yksi blogiteksti, kunhan miulla on hyvä aika rauhassa keskittyä sen kirjoittamiseen. :)

Kahdella viimeisellä hypyllä oli U:lla töminää sen verran, eikä se parin toiston jälkeen paljoa vaimentunut, joten siirsin ponnarin ensimmäisen hypyn tilalle ja viimeinen hyppy jäi hyppäämättä.
Töminä vaimeni selvästi. 

Tällä kertaa en mennyt ottamaan ruokakupille Uuta vastaan vaan lähetin sen. Suoraan hyppäsi, hyvä! :)

Manu sai tehdä myös alastuloharjoitusta. Töminää oli! Ja se teki hirmuisen loikan okserin jälkeiselle hypylle. Kolme toistoa riitti Manulle, töminä vaimeni mutta ei yhtä selkeästi kuin Uulla.

"Toisella kierroksella" siirryin aksaradan puolelle. Siellä oli kolme asiaa mitä halusin treenata Uun kanssa,

1) Itsenäiset kepit.

Ruokakuppi odottamassa keppien päässä. Putken kautta lähetys kepeille. U säilytti kivasti rytmin ja malttoi pujotella loppuun saakka. Yksi toisto riitti. :)

2) Puomi. 

Palkka odottamaan puomin päähän n. parin metrin päähän. Lähetin Uun ja se mukavasti laukkasi puomin yläosankin, mutta loikkasi maahan liian aikaisin. Se ei ottanut kuuleviin korviinsa ALAS käskyä, jolla olen yrittänyt opettaa sitä laukkaamaan loppuun saakka. Ruokakupin ollessa kuuden jalan päässä, U laukkasi nätisti puomin alas asti. Eli ei palkkaa liian kauas!

3) A.

 Ponnarin kanssa ensimmäinen toisto. Toinen toisto ilman ponnaria, ja törkeääkin törkeämpi loikka koskettamatta kontaktipintaa! Ponnarin kanssa vielä pari toistoa ja superpalkat hyvästä suorituksesta. :)

Kontaktit tulevat teettämään töitä!

Manu pääsi vielä tekemään pari toistoa alastuloharjoitusta. Töminä väheni entisestään, mutta ei vaimennut kokonaan. Ja Manu suoritti intopiukeena. :D

Olipas kivaa! Ja koirat oli ihan liekeissä. :D

Pari viikkoa sitten meille muutti uusi objektiivi. Kamerajutut ei oo miun juttu, mut onneks tuo toinen puolisko tykkää kuvata. Tässäpä pari harjoitusräpsyä.

Project juoksukontaktit

Tulin aikani pähkäiltyäni siihen tulokseen, että opetan Uulle juoksukontaktit. Helppo tie se ei varmaan ole, mutta tavoitteena edes jokunen sadasosasekunti saada niilla nipistetyksi kisaradoilla.

A:ta on jo mukavalla menestyksellä treenattukkin. Tänään starttasi juoksupuomin opettelu. 

Hallilla oli sattumalta puomin alasmenopala maata vasten ja siitä se idea sitten lähtikin. :)

Kaikessa yksinkertaisuudessaan juoksutin Uuta tätä yhtä pätkää pitkin namialustalle. Jos puomi on kokonaisuudessaa hallilla joku kerta treenatessa kokeilen toki sitä namialustan avulla toki.

Alasmenon käskynä sama kuin Aalla eli "alas". Käsky "alas" siksi, että se vain tuntui suuhun luontevalta. 
Pysäytyskontakteillehan käsky oli "ota".

Ensimmäiseksi haasteeksi osoittautui vauhti. Vaikka U tiesi, että nami odottaa se ravasi puomin. Olisin halunnut saada sen liikkumaan laukalla heti alusta alkaen. Muutamien toistojen jälkeen se sai ideasta kiinni ja mukavalla laukalla laukkasi koko pätkän astuen selvästi kontaktipinnalle. Hyvä! Tein kerrallaan viisi juoksutusta ja sitten koiran vaihto tai muun asian treenaaminen.

Manu oli tykki treenaamaan juomsupuomia. :D Se ensimmäisestä toistosta alkaen laukkasi puominpätkän täysillä! :D Ressukka ei tainnu kyl edes oikein tajuta mistä oli kyse. Kun vaan sai syömistä. ;)

Samaan treenikertaan liitin myös keinun. Myös se menee uudelleen opetteluun. Eli tarkoitus saada U juoksemaan keinun päähän odottamaan alaslaskeutumista ja sitten matka jatkuu. Hölmönä en tajunnut alusta alkaen opettaa sitä juoksemaan keinun päähän. :( Manuahan en aiihen olisi ikimaailmassa voinut opettaa se surkean tasapainon vuoksi.

Välihupina teetätin puolikkaita keppejä. Vauhtia oli! Avokulmat, hetsaukset ja sivuttaisirtoaminen sijuivat kiitettävästi! Iso työ on tuottanut tulosta! :)

 Keskiviikon ryhmätreeeneistä ei ole paljoa sanottavaa. Tehtiin samaa treeniä kuin viime viikolla Uun sännätessa "ratatyöntekijöiden" luo. Tällä kertaa U selkeästi paineistui enemmän kiinnipidosta ja homma meni sijaistoimintona maan nuuskimiseksi. :/ Ei meinannut U lähteä ees helppoa juttua suorittanaan, sillä en todellakaan halunnut lopettaa treeniä sellaisen henkisen ahdistuksen vallassa mitä U oli.

Treenit siis jatkuu. Jospa se alkais oppia, että ei kannata mennä radalla ihmisiä moikkaamaan.

Tulevana viikonloppuna meillä on koko viikonlopun mittainen hyppytekniikkakoulutus, kouluttajana Ulla Kaukonen. Kovat on odotukset! Ja todella mielenkiintoista päästä oppimaan hyppäämisestä, ja etenkin oman koiran hyppäämisestä, enemmän. 

Viikonlopun kurssia varten U kävi tänään fyssarilla. Oikealta puolelta löytyi jumeja reilusti ja niiden pehmittelyä jatketaan ensi viikolla. Nyt BOT-hoitoa kuurina. Ja ruokintaan olenkin jo pieniä lisäyksiä tehnyt. Nimittäin uutena tuotteena Nutrolin Senior, jota siis nimestään huolimatta suositellaan myös harrastuskoirille. :) Lisäksi Dorwestilta Easy Greeniä sekä helokkiöljytippoja (turkin parantamiseksi). :)

Ihanat arkivapaat

Vaikka vuorotyö on rankkaa ja harrastusten järkkääminen töiden lomaan oma haasteensa on kivaa viettää arkivapaita. :) En pystyis mitenkään käymään näin montaa kertaa viikossa hallilla, jos näitä arkivapaita ei olisi. 

Tänään ajelin hallille toiveissa treenata kontakteja. Hallilla ei kuitenkaan ollut esteen estettä valmiina, joten suunnitelmia piti hieman muuttaa. Puomia en jaksanut yksin kipeän selän kanssa ruveta kasaamaan. Aan liikuttelu on onneksi helppoa yksinkin. Lisäksi yksi hyppy ja kepit.

Enimmäkseen tuo taas keppien treenaamiseksi meni. :D A toimi kivasti (ponnarin kanssa), vaikka piti tiukasti kääntyä. Pari mukavaa suoritusta A:lta kepeille ilman ponnaria. Jesjes. Kepeille on rytmi löytynyt. Joudun kait luopumaan ajatuksesta, että U suorittaisi ne melomalla.. No väliäkös sillä, tärkeetä puhdas suoritus.

Muutamia toistoja otin myös niin, että namialusta odotti keppien päässä. Uun pujotteluasento mataloitui ja focus oli suoraan edessä. Miks en oo aiemmin älynnyt ottaa namialustaa kepeille. Myöhäisherännyt mikä myöhäisherännyt...

Pari huonoa videopätkää tuli napsaistua. Lähinnä siitä näkyy keppien parantunut rytmi.

Ja kunnon äänitehosteet. :D 

Manu oli myös hallilla mukana. Matalalla hypyllä tein käännöksiä. Ei oikeen herra M malttanut keskittyä :D Sillä ei nuppi kestä, jos joutuu tekemään ajatustyötä. :D Kepit meni ihan plörinäksi, ei auttanut etupalkat ei mitkään. Tavoitteenahan olisi opettaa myös Manulle itsenäiset kepit. ;)

Lopuksi tein Manulla pientä hyppytekniikkatreeniä. Lähinnä ajatuksena oli aktivoida takapäätä, kun sen käyttö on Manulla niin heikkoa. Ponnari ennen hyppyä avustamassa painonsiirrossa. Hyvin Manuinen suorittaa. <3

Parin viikon päästä mennään Uun kanssa Ulla Kaukosen hyppytekniikkaseminaariin. Toivon sieltä saavani vinkkejä myös Manun kanssa jumppaamiseen. :)

Tänään oli myös koiranruokaostospäivä (sanahirviö!!). Nyt on taas pakastin pullollaan erilaisia lihoja. Tänään mukaan lähti: jauhettua lohta, kalkkunaa, sikaa, hevosen palalihaa, lampaan sisäelinseosta sekä broilerin kivipiiraa. Sekä pullollinen pellavansiemenoljyä.

Uulle täytyy ruoka-annosta edelleen lisätä. Tosin todella tarkkana on oltava, ettei ylimääräistä pääse liikoja kertymään. Parit näyttelyt on vielä tälle vuodelle tiedossa. :)

Juostaan!

Eilisissä ratatreeneissä oli hauska rata. Rinkiä juostiin ja kivaa oli :D

Ennen Uun kanssa radalla menoa sanoin kavereille, että jos U tulee luo ajakaa se kovasanaisesti pois. YHDEN ainoan kerran se kävi vähän nuuhkimassa ja nopsasti lähti pois. Ja radalla olisi ollut monta kertaa mahdollisuus karata ihmisten luo.

Rata näytti tältä:

Teemana taisi olla haastavat keppikulmat. Ja me suoriuduttiin kaikista kerralla oikein!! Jihuu!! Avokulmat onnistui, sylkkäri onnistui, valssi onnistui. Jeiij!!! :) Ja spanieelos pujotteli vallan mukavalla rytmillä. Jokaisesta superpujottelusta, joissa oli mielestäni hyvä vauhti ja rytmi se sai pallon palkaksi. Töitä on keppien kans vielä paljon, mutta eteenpäin mennään koko ajan. Nyt kun vielä keksisin miten saisin sen suorittamaan meloen hyppimisen sijaan?!? Paluu kujakepeille ja sieltä vahvistamaan rytmiä?

Leijeröinti onnistui suunnitelmien mukaan: hypyltä viisi lähetys putkeen ja itse kipittelin ottamaan koiran pituuden jälkeen vastaan.

Tänään ajoin hallille jo aamusta ajoissa. Rallattelin Uun kanssa eilisen radan keppikulmia. Sujui edelleen! Nyt palkkasin sen jokaisesta onnistuneesta suorituksesta.
Pian hallille tuli Anni ja collie tytöt Sera ja Nasta. Tsekattiin Uun juoksuA:ta ja tosi kivalla mallilla se olikin. Parit onnistuneet toistot saatiin ilman ponnariakin. :) Varma se suoritus ei ole ja en todellakaan uskalla sitä esim. kisoissa vielä kokeilla.

Ihan viimeiseksi vielä rengas-hypy-putki-pituus-keinu - rallattelu. Nyt meinasi Annin lihapullat kiinnostaa esteitä enemmän :D Onnistuneesta suorituksesta palkka ja iso kiitos hienolle spanieelokselle. <3

Monta asiaa kerrattavana

Haasteet on tehty voitettaviksi. Tällä hetkellä treenimotivaatio on todella korkealla. Samalla taas mieleen iskee miten paljon asioita on opeteltavana.

Olen henkilö, jolla koordinaatiokyky on tosi huono. Miulle on todella haastavaa saada kädet, jalat ja pää toimimaan yhdessä ja antamaan koiralle selkeitä käskyjä. Joskus melkein tekis mieli käydä alkeiskurssin ja jatkokurssin ohjaustekniikkakerra uudelleen. :D Manun kanssa opettelu oli vaikeaa, iso osa ajasta meni pitäessä koiraa kontrollissa. Siinä oma liike jäi toissijaiseksi. Miulahan meni varmaan vuosi tajuta miten saan esim. takaaleikkauksen ohjattua niin, että koira oikeesti ymmärtää mitä siltä haluan. Jaakotus ja sylkkäri on alkanut aueta vasta nyt!! Oon toivottaman hidas oppimaan ohjaustekniikoita. :D

Ohjaustekniikoiden opiskelun ohella on yksittäisten esteiden, lähinnä keppien ja kontaktien hiomista. Kontaktit ovat ottaneet nyt takapakkia ja pahasti. A:n opettamisen aloitin alusta, tavoitteena juoksuA. Nuo esteet vaatii AINA hiomista. Puomilla ongelmana nopeus (tai siis sen puute) ja alasmenokontaktin räiskiminen. Keinu on hidas. Kepit vaatii itsenäisyyden vahvistamista.

Onpahan urakkaa! Järkevyyttä voisi olla istahtaa alas ja tehdä jonkinlainen treenisuunnitelma. Nyt treenit menee ihan fiilispohjalta. Kun tavoitteellisemmin treenasin kuntosalilla, oli miulla aina tehtynä treenisuunnitelma, jonka mukaan menin. Liikkeet oli etukäteen suunniteltu. Kisojen suhteen ei toistaiseksi ole sen kummempaa tavoitetta, muin puhtaat ratavirheettömät suoritukset. Kisoissa nähdään mitkä osa-alueet vaativat treeniä. Myös itse kisaaminen vaatii opettelua. Nyt kuitenkin ensimmäisen startin jälkeen, on ilmoittautumiskynnys matalampi. 

Treeniympäristöstä olen tosi kiitollinen. Huippua treenata lämpimässä hallissa ympäri vuoden. Kerran viikossa ryhmätreenit, joissa ei kuitenkaan kouluttajaa ole. Jeesataan ryhmässä toinen toisiamme tarpeen mukaan.

Viime lauantain koulutus nostatti motivaatiota entisestään. Niinpä kipaisin tiistaina hallille toiveissa treenata mm. sylkkäriä. Niin tehtiin ja onnistuttiin! Jippii! :) Jopa Manu osasi ;)
Lisäksi juoksuA:ta ja puomille vauhdin lisäämistä. Tällä kertaa ei tassut lipsuneet. :)

Keskiviikon rata oli melko helppo. 

Ei ehkä täysin nuo esteiden paikat oikeat, mutta kyllä tuosta pääsee jyvällä miltä rata näytti ;)

Meillä oli teemana ohjaajasta poispäin kääntyminen. Nopeasti se on parantunut ja vahvistunut. Jes jes jes! Putkella 11 pääsi vauhtia kertymään sen verran paljon, että haltuunotto oli työlästä. Onnistui sekin lopulta. :) Taitava U. <3
Toinen kierros keskityttiin vain keppeihin ja juoksuA-treeneihin. Ponnari oli Aalla, mutta liitin nyt esteitä ennen ja jälkeen Aan suorittamisen. Ponnarin paikkaa piti vähän muuttaa, että tassut osuu kunnolla kontaktipinnalle. Rytmi alkoi löytyä ihan kivasti.

Manu on myös kunnostautunut pappa-agilityn saralla. Se on päässyt säännöllisesti treenaamaan ja on yllättänyt miut monta kertaa. :D Mm. maanantaina herra ymmärsi sylkkärin ja suorittisen oikein kivasti! En ollut uskoa silmiäni!! Kepeillä se menee itsenäisesti, pää matalalla keskittyen. Vauhtia en ees yritä suoritukseen saada. Manu on vaan tarvinnut pitkän ajan asioiden sulatteluun. ;)
Irtoaminen esteille on paljon huonompaa mitä Uulla ja käännöksissä se on toispuoleinen. Noihin asioihin voisikin Manun kanssa keskittyä jatkossa. :) Parhautta on se, miten innoissaan Manu on kun pääsee hallille. Se haukkuu, hyppii, varastaa esteille ja leikkii vetoleikkejä tai palkkautuu pallolla. <3 

Pappa-aksasta huolimatta se oli ihmeen hyvässä kunnossa tiistain fyssarikäynnillä! Helikin ihmetteli, miten se onkaan hyvässä kunnossa. :) Tietyt kipeät kohdat on ja pysyy, mutta niitä oli vähemmän mitä yleensä. :) Ja Manu makasi koomassa miltei koko käsittelyn ajan. Ja muisti välillä käydä pusuttelemassa fyssaria. <3

Agilityn täyteinen viikko

Viime viikko oli loistava treeniviikko!

Kahdet itsenäiset treenit ja kahde t ratatreenit, joista toiset Sari Vähäniityn silmien alla. 

Viikko antoi myös paljon ajateltavaa ja edessä on monta pientä ja vähemmän pientä asiaa kerrattavana ja hiottavana.

Alkuviikosta hallilla oli näppärä rata. Lisäsin siihen kepit sekä muutaman juoksuA toiston. Radalla oli paljon putkia, joten sai hyvin treenata putkiin lähettämistä ja irtoamista. 

A teettää töitä ja nyt aion jokaisella kerralla hallilla käydessä ottaa edes muutaman toiston. 

Keskiviikkona rata oli miltei sama kuin maanantaina. Yksi putki oli vain korvattu keinulla ja kepit oli liitetty osaksi rataa. Keskiviikon "ahaa-elämykset" liittyivät kontakteihin. Treenikaverin avustuksella aloitettiin hiomaan puomia nopeammaksi. Lähetys puomille kunnolla hetsattuna ja palkkana lelu. Hyvin U laukkasi koko puomin. Yleensä se jolkottelee ravilla.

Myös kepeille saatiin hyviä toistoja, kiitos palkka-avun. Rytmi säilyi parempana, kun olin hiljaa koko suorituksen ajan ja annoin riittävästi tilaa. 

Torstaina kävin edellisen illan innoittamana treenaamassa kontakteja. Puomille hetsausta, ja niinhän siinä kävi että yksi tassun lipsahdus tapahtui. :( Videolla näkyy tuo lipsahdua. Onneksi tuo korvaeläin ei säikähdä pienistä lipsahduksista! Mutta seuraavilla toistoilla se selkeästi varoi astumasta harhaan, ja suoritus jäi vähän hitaammaksi. Toisaalta parempi niin, en halua  että se rikkoo itseään.
Keinu on myös hidas, hölmönä en opettanut sitä koskaan juoksemaan reippaasti keinun päähän odottamaan laskeutumista. Ei se opettaminen ole vieläkään myöhäistä! :)

Lauantaina meillä oli Sari Vähäniityn koulutus. Innolla ja jännityksellä odotin koulutusta, sillä tiesin, että rata tulisi sisältämään pientä hypetystä mihin ei todellakaan olla totuttu. :D

Kouluttajana Sari oli loistava! Ohjeet oli selkeät ja hän oli todella kannustava. :)

Meillä on Uun kanssa perusasiat hyvin hallussa ja kotiläksyksi tulikin lyhyitä treenejä ja paljon (lelu)palkkaa. :)

Lauantain ratapiirros

Kepeille vienti oli vaikea. En edes yrittänyt siihen mitään kikkailua, vaan vein rauhassa Uun hyvälle linjalle. Saksalainen esteelle 16 toimi loistavasti!!! Jeij!! Kunhan muistin ottaa koiran kunnolla mukaan, sillä U karkasi pari kertaa puomille. Putki 19 oli super, kun olin itse hieman koiraa edellä. Sylkkärineitsyys meni esteellä 23. U ei ymmärtänyt ensin ollenkaan mitä siltä pyysin, mutta lopulta saatiin suht onnistuneita suorituksia tehtyä. Teknisesti ohjaajan liike ei ollut hyvää, mutta koira ymmärsi mistä on kyse. :) Kylläpä oli voittajafiilis!

U raukka oli ihan väsy tuon koulutuksen jälkeen. Se jo hyytyi suoritusten loppupuolella. Ymmärrettävää nuorelle ja kokemattomalle. Panostin kunnolla alku- ja loppuverryttelyihin ja mukana oli koirien energiajuomaa höystettynä Shy Feederillä ja Ziwipeak kuivalihamuruilla. 

Väsynyt agilityspaanieli <3

Loistava treeniviikko! 

Tälle viikolle suunnitteilla omatoimitreenit tänään, tänään iltapäivällä molempien poikien fyssarit. Huomenna EHKÄ ratatreenit ja torstaina itsenäiset treenit.

Jännitystä ilmassa

Lauantaihin ei oo enää pitkä aika. Kilpailukirja on kaiveltu laatikosta odottamaan käyttöönottoa. Jännittää ihan vietävästi! :D

Eiliset treenit meni vähän niin ja näin. Pojat oli päivällä ottaneet yhteen ja liekkö aiitä jäänyt jotain väsymystä?? Iloisena U lähti hommiin, mutta radalla se oli laiska ja lähinnä perästä vedettävä. Ihmiset kiinnosti taas enemmän ja U taisikin käydä moikkaamassa kaikki kanssatreenaajat. Eli odotettavissa on, että tuomari sekä ratatyöntekijät saavat iloisen ja ihmisiä rakastavan spanielilapsen luokseen. ;)

En saa nyt piirrettyä eilistä rataa, mutta se oli mukavaa pyörittelyä ja tiukkoja käännöksiä täynnä. Rataan tutustuessa tuntui, ettei tästä mitään tule, mutta meno tuntui kohtalaisen luontevalta koiran kanssa mennessä. Mukava oli huomata, että vaikeillakin linjoilla esteiden haku onnistuu. 

Pari juttua täytyy viel käydä varmistamassa ennen lauantaita: pussi, jota ollaan treenattu törkeän vähän!, A ja kepit. Eli huomenna ennen iltavuoroa hurautan hallille viimehetken treeneihin. ;) Onko se viisasta? En todellakaan tiedä. Ehkä ne on vaan oman pään tueksi.

Uljas on tosiaan kunnostautunut teinimutanttina. Ne ottaa viikoittain yhteen Manun kanssa. Eilen tuli ensimmäistä kertaa riita pallosta, tai no todellisuudessa se olin minä, joka lopulta rähinän laukaisi. Manu innostui leikkimään Uun jo hylkäämällä pallolla ja vieritteli sitä sitten kohti keittiötä. U aloitti murinan ja mie sitä sitten ojentamaan... Lopputulos oli sit se, että miun vasen ranne on mustelmilla ja turvoksissa ja molemmat pojat kyljellään lattialla. Tilanteet meni ohi miltei yhtä nopeasti kuin alkavatkin. Ja eilen Manu oli puolustamassa minuu, kun komensin Uuta. Ehkä pitäis vaan rohkeesti antaa poikien selvitellä välinsä keskenään.

Voihan teini-ikä... Yhden koiran kans ei ollut tälläisiä ongelmia ;)

Rohkeutta etsimässä

Rohkeutta tehdä se ensimmäinen virallinen kisailmo. Miksi ihmeessä se on niin vaikeeta?? 

Tiedän, että paketti on kasassa ykkösten ratoja varten. Myös ne kirosanakepit! Agilityssä ei ole milloinkaan valmis. Mikä hitto siinä on, että kartturin pää taistelee niin voimakkaasti vastaan?!?

En pelkää esteitä, radan muistamista, ohjauskuvioita ja koiran osaamattomuutta. Eniten varmaan pelkään sitä, pysyyko koira käsissä eikä karkaa ratatyöntekijöiden tai tuomarin luo. :D Ja ihan kuin maailma siihen kaatuisi, jos koira meneekin ihmisiä moikkaamaan. 

Joa:lla olisi kisat 14.9.. Ja niihin karkeloihin ilmoamista pähkäilen ja pähkäilen. Ajatus olisi ilmoittaa A ja B radoille, agilityradalle ja hyppyradalle.
Huomiseen on armonaikaa viel miettiä mitä teen :D Kerranhan se vaan kirpaisee, eikös? ;)

Viime viikko oli surkea treenien suhteen. En jaksanut lähteä edes keskiviikon viikkotreeneihin. En jaksanut edes kunnon lenkille poikia viedä. Hyi minä!

Tällä viikolla on jo otettu vahinkoa takas. Maanantaina kipaisin poikien kanssa hallille. Uljaksen kanssa hiottiin keppejä. Se oli huikee!!!! Vauhti kun nousee liian isoksi, menee rytmi rikki ja yleensä toiseksi tai kolmanneksi viiminen väli jää pujottelematta. Tein erilaisia kulmia ja pirun hyvin se oikean välin hakee. Jes jes!! 

Manu oli myös mukana. Siinä oli intoa enemmän kuin Uussa! Uskomatonta! Vauhtia riitti, ohjauksen luku surkeaa, mutta ainakin Manulla oli kivaa. ;) Manu suoritti myös elämänsä vauhdikkaimmat kepit. Ja sitä piti hidastaa kesken keppien, että saisi ehjän suorituksen tehtyä! Uskomaton tyyppi! Ja mikä parasta, vielä tänäänkin se on notkea ja vetreä. :)

Tänään pojat pääsivät mukaan moikkaamaan Katjaa, Arttua ja Sara-tervua. Pojilla oli hauskaa, Saralla ei. :D Koirat pääsivät metsälenkille, uimaan sekä riehumaan pihalla. Kotosalla on aikalailla väsyneitä koiria. ;)

Huomenna on pitkästä aikaa poikien fyssaripäivä. Molemmat pääsee käsittelyyn. Toivottavasti mitään isompia jumituksia ei löydy! Varsin tyytyväinen olen tällä hetkellä molempien lihaskuntoon, joten hyvillä mielin huomiseen. :)

Aivomyrskyn tyynnyttämistä

Kun pää on täynnä ajatuksia on pieni nollaus paikallaan. Sattuikin oikein sopivasti kunnon pyörittelyrata eilisiin viikkotreeneihin! Pakko oli keskittyä vain ja ainoastaan ohjaamiseen ja koiraan. Tekipä hyvää! 

Rataan tutustuessa meinasi pieni epätoivo iskeä. Oikeita ohjauksia ei meinannut löytyä mitenkään. Sieltä ne kuitenkin löytyivät ja lopputulokseen olin tyytyväinen! Radassa oli paljon haasteita: sylkkäreitä, haltuun ottoja, leijeröintiä... Rata oli myön hyvin hyvin ahdas! Ratapiirros ei missään nimessä anna oikeaa kuvaa ahtaudesta. Minikoirakotkin tuskailivat ahtautta, joten eihän se maksikoiran kanssa yhtään tilavampi voinut olla! Hallin suurin ongelma onkin juuri tilanpuute. Moni rata on suunniteltu kisakokoiseen halliin/kentälle, ja niitä on sitten usein soveltamatta ahdettu pienempään halliimme. Noh, menihän se ihan ok. Nautinnosta ei voinut ehkä puhua, mutta kivaa oli ja se on tärkeintä. :)

Rata näytti siis tältä:

Ensimmäiset viisi estettä menivät yli odotusten! Pari karkausta Aalle tapahtui, kun Uussa oli vähän liikaakin menohaluja. Se lukee hyvinä hetkinä kiitettävästi ohjausta ja liikkuu myös ripeästi. Mutta virheitä se ei siedä! Silloin katoaa motivaatio, jos jotain kohtaa joutuu jankkaamaan monta kertaa. Ensimmäinen ahtain kohta oli putkesta pituudelle ja siit kepeille. Ei laitettu pituutta maksipituuteen juuri ahtauden takia. Seinää päin pujottelu ei haitannut! Jee! Ja oikea aloitusvälikin löytyi ongelmitta vauhdista huolimatta! JEE!!!

Suurimmaksi haasteeksi osoittautui leijeröinti esteelle 14. Kiitos treenikaverin palkkausavun saatiin homma toimimaan. Putkesta hypylle 16 meno oli TODELLA ahdas. Liian ahdas.

Alkurata oli sujuva, loppurata ei. Kokonaisuudessaan olin kuitenkin tyytyväinen. :) Sain itse pidettyä pään kasassa ja keskityttyä tekemiseen ja koira toimi hienosti! :)

Molempien kierrosten päätteeksi hiottiin vielä keppejä niin, että ruokarasia odotti keppien päässä. Taas kerran sivuttaisirtoamista ja kovalla tsempityksellä U pujotteli loppuun saakka. Väsyneenä se meinaa oikoa toiseksi viimeisen välin. Tarkkuutta siis.

Ennen oman ryhmän alkua otin Manun halliin. Manu pääsi tekemään hyppysuoraa, keppejä ja putkia höystettynä napakoilla käännöksillä. Kyllä vaan herra "eläkeläinen" oli liekeissä! :D Herralla onnistui myös leijeröinti heti ensiyrittämällä! :D Uskomaton tyyppi!

Hieroin eilen Manun pitkästä aikaa ja se oli oikeasti yllättävän hyvässä kunnossa! Mitään megajumia ei löytynyt selästä. Takajalat oli kireät, mutta pehmenivät nopeasti. Mutta takapolvia se aristi. =/ Varsinkin oikeaa puolta. =/ Ehkäpä polvi/polvet ovat kaiken alku?? Eli polvet menee jossain vaiheessa tutkittavaksi.

Niin, sehän ois aika taas ruveta katselamaan agilityn osalta kisakalenteria. Mietin, että mennään Joa:n mölleihin viikon päästä sunnuntaina kokeilemaan, miten koira toimii vieraassa paikassa. Kahdelle radalle ilmoitan: mölleihin ja kisaaviin. Täytyy ne kepit saada osaksi rataa. Sitten pitäisi pohtia missä ois eka startti? Joan kisoissa vai kenties esim. Lieksassa?? Näyttelyrintamalla on nyt niin hiljaista (seuraava näyttely Tuusniemellä marraskuussa), joten panostetaan nyt sit aksaan. :)

Metsälajiton viikko

Viikonlopusta selvitty kunnialla. Hieman jäi harmittamaan, että Iisalmen reissu jäi väliin. Tärkeintä kuitenkin, että taipparit on suoritettu. Kyllähän noita kehiä ehtii kiertämään! 

Tiistain vepetreenit oli kunnon egon boostaus treenit. Tarkoitus oli tehdä vientiä ja hukkuvan pelastusta. Vienti unohdettiin ja keskityttiin itseluottamuksen kohentamiseen. Eli vene reilun matkan päähän, missä Uuta odotti oma rakas pallo. Mie lähetin rannalta koiran uimaan ja yksinkertaisena tehtävänä vain hakea pallo apuohjaajalta. :) Teki hyvää nuoren miehen päälle! Rannasta lähdöt parantuivat kerralla! Oispa älytty tämä aikaisemmin!

Hukkuvan pelastuksena ongelmana on patukkaan tarttuminen. Fiksu hukkuva osasi ohjata koiran ottamaan kunnolla patukasta kiinni ja kääntymään oikein. Ennen koiran lähetystä sanoin hukkujalle, että arvioi voiko antaa koiran vetää hänet rantaan. Ja Uuhan kiskoi! :) Jee! Asenne jannulla kohdallaan. Rannassa vielä piti käydä moiskauttelemassa suukkoja pelastetulle ;)

Treeneistä lähtiessä oli tosi hyvä fiilis! :) Koiralla asenne kohdallaan ja ohjaajan pää hyvin mukana treeneissä. 

Eiliset aksat oli superit! Rata ykkösluokan tasoa, eli helppoa suoraan porhallusta vaan. Kepit heti kakkosena. 

Rata näytti tältä:

Hyvää itseluottamuksen kasvattelua tämäkin. Taidettiin koko rata painella läpi pari kertaa ja sit keskityttiin keppeihin eri suunnista. Valssi esteeltä 16 esteelle 17 ois ollu varma, mutta itsepäisesti halusin siihen takaaleikkauksen. Kisoissa toki ois valssilla menty, ihan vaan varmuuden vuoksi. Kaarrokset hieman venyi, täytyis vaan pitää kunnon agremeininki päällä koko radan ajan eikä himmailla missään vaiheessa. :)

Keppitreeneihin hain uutta potkua namirasioilla. Kannella suljettu rasia odottamassa keppien päässä ja napakasta suorituksesta kansi auki ja hanhen jauhelihat Uljakselle. Toimi! Taidan toistekkin ottaa iltaruoan mukaan treeneihin!

Tänään käväisin pikaisesti hallilla molempien poikien kanssa. U rallatteli eilisen radan kertaalleen läpi ja keskittyi sit keppeihin. Videolle tottakai tallentui ne laiskimmat suoritukset. :) Lelulla hetsaus oli jees ja ruokakuppi odottamassa. Oon iloinen siitä, miten varmasti U hakee oikean aloitusvälin. Ja hitaasta vauhdista huolimatta se sietää mukavasti sivuttaisirtoamista. Nyt vaan VAUHTIA! :D

Manu rallatteli vaan keppejä ja puomia. Rohkeesti se nousi puomille, mutta tasapaino on heikentynyt entisestään! Enemmän siis tasapainotreeniä Manulle!!

Tuleva viikonloppu menee koiranäyttelytunnelmissa. Huomenna ensiaputeltalla ja lauantai ja sunnuntai kehässä loistoseurassa! :) Parhautta! :) Harmi vaan, että ilmat taitaa olla aika sateisia. =/

Mukavaa ja menestyksekästä viikonloppua!

Lomailut lomailtu...

... ja arkeen palattu. Eli treenattu on :)

Maanantaina pikatreenit hallilla. Keppejä ja poispäinkäännöksiä esteillä. Videolta huomaa hyvin, kuinka rytmitän menoa omalla kädellä. Huspois kädellä huitominen ja luottoa koiraan! :D

Tiistain vepetreenit oli loistavat! Päästiin siirtämään vienti jo veneelle ja veteen. Maalla vienti on alkanut kohtalaisesti sujua. Vedessä homma ei ihan viel toimi, mutta eiköhän se siitä korjaudu. :) Ahkerasti oon päivittäin kuljetuttanut esineitä Uljaksella ja esineen tippuessa annan käskyn "nosta". Käsken sen siis nostamaan esineet käteen saakka, jos pudottaa jalkojen juureen. Toimii!

Keskiviikon aksat oli mukavaa rallattelua. Rata oli helppo hyppäri. Välistä vetoja ja esteiden ohituksia. En ees rimoja nostanut maksikorkeuteen vaan medeillä mentiin. Vauhti oli hukassa, joten hetsasin lelulla kunnolla vauhtia. Vauhdin noustessa medirimat tulee alas. Hienosti kyllä luki ohjausta ja suoritti kepit radalla! :) Sisäänmenokulmakaan ei ollu ihan suora, mutta hyvin haki aloituksen. Harmittaa suorastaan, kun noista treeneistä ei oo kuvia/videoita.

Myös Manu oli hallilla mukana keskiviikkona. Ryhmä oli sen verran pieni, että Manukin pääsi hommiin. Voi miten herra eläkeläinen oli iloinen päästessään aksaamaan! :) Minirimoilla se suoritti saman hyppärin ja varsin vauhdilla! Manun treenin kruunasi rapsutukset ja makupalat kanssatreenaajilta ;)

Päivittäin ollaan omalla pihalla treenailtu mm. vientiä/noutoa ja esineen palautusta käteen, näyttelyravia ja perustokoa sekä käden seuraamista.
Viikonloppuna saatiin treenattua vientiä pihalla, kun Jussi oli kotona. Vieraita sais tulla käymään, jotta voisi samalla ottaa pikku treenitkin. ;)

Eilen sunnuntaina mentiin rannalle tarkoituksena uittaa poikia. Ranta olikin niin hyvä, että päätin mennä uimaan itsekkin. Siinäpä sitä oli loistava tilaisuus treenata hukkuvan pelastusta! Nyt U ymmärsi heti mistä on kyse, kun Jussi antoi käskyn "auta". Patukasta oli tukeva ote ja hyvin U veti miut rantaan. :) kokeilin myös olla auttamatta uintipotkuilla ja hyvin U veti, rantaan asti. :)

Treenattiin myös vientiä veteen. Hieman ujostutti tulla veteen patukan kanssa, mutta lopulta se onnistui hyvin. :) Ylpeä olen pienestä vesipelastajastani. <3

Videolle tallentui pieni kooste treeneistä :) Valitettavasti laatu on taas kehnoa... =/

Mitähän sitä tälle viikolle keksiikään??

Uusi koti

 

Manun tähystyspaikka :)

 

Kahden vuoden odotus ja etsiminen palkittiin ja meille löytyi oma koti. Nyt on emännälle oma trimmaus"huone" ja pihalla tilaa treenata ja poikien riehua. :)

Treenit on olleet ymmärrettävistä syistä vähällä. Tällä viikolla kävin kertaaleen hallilla vähän keppejä treenaamassa. Yhdistelin keppeihin vähän hyppyjä ja sitä myöten draivia. Ihan jees, vedettämistä ei sietänyt ollenkaan. 

Eilen oli vepetreenit nro. 2. Veneestä hyppy -ei ongelmaa, vieti - hyviä vinkkejä saatiin ja ruvetaan työstämään vientiä kotioloissa, veneen haun alkeita - Uljas syttyi huisin hienosti vetoleikkiin köydellä ja nopeasti uskalsi lähteä venettä hakemaan, hukkuvan pelastaminen - vahvistettiin herran itsetuntoa ja rohkeasti rupesi uimaan miun luo. :)

Nyt tartteiskin sit ettiä ranta tuota yhdessä uimista varten. Voishan sitä tietty Marjalaankin ajaa, treeniranta on niin hyvä. Täytynee ottaa kartta esiin ja  siitä tutkailla oisko tässä uuden kodin lähellä sopivia uimapaikkoja. :)

Tänään naksuttelin Uulle iltaruoan pihalla. Tehtiin vähän tottista: sivulle tuloa, seuraamista, käännöksiä ja luoksetuloa. Hieman vientiesineen (patukka) suussa pitämistä. Puiden/pensaiden takaakiertoja sekä poispäinkäännöksiä. Pieni spanieli syttyi todella <3 On niin huippua, kun vihdoinkin pääsee treenaamaan omalle pihalle! :)

Jossain vaiheessa olisi tarkoitus hankkia kepit, millaiset sitä en vielä tiedä. Voisi vahvistaa kätevästi ruoka-aikoina mm. keppien itsenäistä suorittamista. :) Meil on ihan liikaa treenattavia asioita :D :D En tiedä mistä aloittaa...