Aikamoinen kesä

Vau mikä kesä 2018 olikaan! Ehkä paras vuosikausiin! Ja paljon sattui ja tapahtui. Kirjoitusinto on ollut kadoksissa ja tapahtumien kerääntyessä on motivaatio ollut entistä paremmin karkuteillä. Mutta jospa pieni kertaus olisi paikallaan? 

Alkukesästä kamppailin tosiaan poikien yhteenottojen kanssa. Tasapainoisen koiran Jouni kävi auttamassa minuu (ja poikia) eteenpäin ja se olikin viisas päätös. Opin jälleen koiristani enemmän ja varsinkin teinipoika Reinon ajatuksenjuoksu pääsi/joutui tarkemman syynin alle. 
Nythän on niin, että miulla on kaksi varsin vahvaa johtajatyyppiä hyppysissäni. Ja Rein kohdalla se varsinkin tarkoittaa töitä ja tiukkaa kuria. Uljas on se joka on miun varjo ja sitten myös komentaa kun mie komennan. Johdettu kävely ja tiukentunut kuri/säännöt kotona toi rauhaa arkeen. Paitsi nyt, kun U on vetänyt herneet nenään siitä että kaveri saa enemmän ruokaa kuin hän, HUOH!

U on saikuttanut enemmmän tai vähemmän varvasvammaista jalkaansa. Heinäkuun ja helteiden vuoksi totaalilepo teki hyvää ja liikkuminen on parempaa. Luultavasti jossain kohtaa jalka vaatii tarkempia tutkimuksia, mutta kiire niihin ei toistaiseksi ole. Hiljalleen katsotaan miten jalka kestää rasitusta (vai kestääkö9. Agility on ainakin nyt miltei täysin pois kuvioista, rallyyn panostetaan sitten enemmän tähtäimessä RTK1 ja AVO-luokkien korkkaus. Agilityä varovaisesti tunnustellen.

Heinäkuu vietettiin käytännössä lepolomaa. Koska helteet oli liikkuminen hyvin vähäistä, lähinnä uimista. Treenit oli ihan minimissään, keppien alkeita epäsäännöllisesti omassa pihassa. Hallilla ei käyty koko kuukautena. Teki aika hyvää sillä viikko sitten syyskauden avauksessa Rei teki hienoa työtä keskittyen ja kuunnellen sekä ollen itsenäinen. Hyvillä mielin kohti tulevan viikonlopun agilityleiriä siis. :)


Rei näyttäytyi viimeiset tämän vuoden näyttelynsä. Mikkelissä 28.7. se oli hienosti PU2 saaden neljännen SERTinsä. Viikko eteenpäin Kuopiossa tuloksena vaatimaton EH, koska oli niin ilmavan vaikutelman antava ja keskeneräinen. ;) 

Mikkelistä PU2 ja SERT #4

Kuopiossa kapea, ilmava ja keskeneräinen

Loppuvuodelle ei ole näyttelyitä tarjolla, joten keskitytään muihin lajeihin. Eli käytännössä agilityyn. :) Kakara on pärjännyt näyttelyissä yli odotusten ja saa nyt kasvaa ja kehittyä kaikessa rauhassa ja tammikuussa siten kehään seuraavan kerran.


Yhtenä kesän kohokohtana oli taipumuskokeen suorittaminen. Oltin 11.8. Kontiolahdella Karjalan Spanielien järjestämässä kokeessa, jossa tuomarina toimi Olavi Nurmiranta. Luottavaisin mielin lähdin päivään ja Rei ei pettänyt ja toimi jopa paremmin mitä osasin odottaa. :) Varsinkin hakutyöskentelyyn olin erittäin tyytyväinen. :) Se mikä jäi harmittamaan on arvostelussa mainitut "isotettelu toisille uroksille", kun Rei haukkui kun toinen aloitti sekä maininta ujoudesta, kun Rei ei suinpäin hypännyt täysin välinpitämättömänä istuvan tuomarin syliin. :D 

Nyt on taas hyvä hetki kaivella treenipäiväkirjat esiin pölyttymästä ja alkaa hieman määrätietoisemmin suunnitella treenejä. Lisäksi lenkkeilykin monipuolistuu, kun helteet ei enää estele. Tervetuloa syksy! Me ollaan valmiita! :)

Vuoden 2017 loppu

Ehkä näin tammikuun lopulla on viimeistään hyvä tehdä pieni paluu taaksepäin. Lapsiperhearki ja töiden aloitus ovat syöneet aika kiitettävästi kirjoitushalua. Nyt uuden läppärin myötä, on ehkä realistisempaa saada myös blogia pidettyä paremmin ajantasalla. Ainakin toivottavasti. ;)

Vuoden 2017 loppu olikin merkityksellistä aikaa miun ja Uljaksen harrastusrintamalla. Korkattiin uusi laji Itsenäisyyspäivän kunniaksi, nimittäin Rally toko. :) Osallistuttiin oman seuran kisoihin ja hyväksytty tulos sieltä saatiin. Tuomarina toimi Anna Klingenberg ja pisteitä kerrytettin ALO-luokassa 84 pisteen verran. Suurin osa miinuspisteistä tuli ohjaajan hölmöydestä mm. liian kireästä hihnasta. Suurin miinus oli, kun U tarjosi sivulle tuloa eteentulon sijaan.

Vaikka pisteissä oli paljon parantamisen varaa olin todella tyytyväinen kokonaisuudessaan meidän suoritukseen. Vire säilyi paremmin kuin odotin ja meidän treenimäärä oli ennen kisoja todella pieni. 

Muutoin vuoden loppu oli harrastusrintamalla aika hiljainen. Tehtiin viikoittain aksaa molempien poikien kanssa, mutta aika rennolla asenteella ja fiiliksen mukaan.
Uun kanssa tuli jälleen painiskeltua matalan vireen kanssa ja koko aksa tuntui jotenkin raskaalta vääntämiseltä. U vietti pidennetyn joululoman ja oli tauolla kolmisen viikkoa. Tuona aikana se ei käynyt hallilla taikka kotipihassakaan treenannut mitään aksaan liittyvää. 

Hain valmennuspaikkaa Reinolle, mutta eihän me sitä saatu mikä harmitti ja harmittaa edelleen kovasti. Paljon tuli pohdittua, että miten vuoden 2018 treenit jaan pojille, sillä työn puolesta en mitenkään pysty treenaamaan kahta kertaa viikossa ohjatusti. Uljaksen kanssa en vielä halua lopettaa, koska se on niin hieno opetusmertari miulle. Ja Reinon kanssa tarvittaisi kunnon valmennusta, että edettäisiin asioissa järkevästi ja suunnitelmallisesti. 

Treenipaikka on haettu Uljakselle, mutta Reino pysyy menossa mukana ja silloin tällöin tulee tuuraamaan Uljasta. Varsinkin, jos vireongelmat näyttäytyvät, astuu Reino treeniradalle. Pyrin pitämään kiinni siitä, että käytäisi säännöllisesti vapaavuorolla treenaamassa ja silloin pääpaino on Reinon tekemisessä. Se miten käytännössä tämä suunnitelma pitää, on ajan kysymys. :)

Kovasti yritin pohtia tavoitteita vuodelle 2018, mutta ne on yhä ja edelleenkin auki. Niin paljon energiaa on mennyt työarkeen sopeutumiseen ja helmikuussa aloittaa meidän ihmispentu päivähoidossa, joten arkikin on hakenut uomiaan. Palailen tavoitteisiin, kunhan saan niitä jollain tapaa järkeväksi muodostettua ensin omassa päässäni. Kyllä olen ihan pihalla, ja en tykkää tästä itse yhtään. 

Lunta on susirajalla riittänyt, joten pojat ovat saaneet riekkua lumessa mielinmäärin. Aloitin jo viime vuoden puolella kiinnittämään enemmän huomiota kunnon kohotukseen. On reippailtu lumihangessa, käyty hihnalenkeillä ja jumpattu iltaisin. Uljakselle etupään vahvistusta ja Reino jatkaa takajalkojensa etsimistä (jossa se on ilokseni edistynyt).

Vuodelle 2018 on siistejä juttuja suunnitteilla, joten ihan täysin ilman suunnitelmia ja tavoitteita ei olla. Tosin nämä kivat jutut painottuu ehkä enemmän miun omiin menoihin (jotka kuitenkin liittyvät agilityyn). Enempää en vielä hihku, sillä mikään ei ole vielä 100 varmaa. :)

Loma :)

Miulla alkoi NYT talviloma. :) Viikon breikki töistä tulee enemmän kuin hyvään saumaan! Ihanaa, kun on koirillekkin enemmän aikaa :)

Suunnitelmissa olisi alustavasti käydä hallilla pari kertaa treenailemassa. Mielellään kontakteja ja itsenäisiä keppejä. :) 

Edelliseen tekstiin palailen vielä sen verran, että aloe vera on ollut nyt testissä ja sillä on oikeasti jotain vaikutusta aineenvaihduntaan! Olen sitä n. ruokalusikallisen lisännyt poikien ruokakuppeihin iltaisin. Ja aamulla molemmilla on todella kova pissahätä! Molemmat lorottavat kuin palokunnan hevoset! Jopa Manu, joka yleensä liruuttelee vain lyhyitä pissoja. Kuona-aineet huspois! Manu on ollut todella virkeässä kunnossa jo monta päivää. Se venyttelee ja leikittää Uljasta. Onko apua aloe verasta, en tiedä. Tärkeintä, että Manu on virkeä! <3

Nenä vie Manua

HEITÄ!!!!!

<3

Tapsan aksat

Ollaan oltu pois aksahallilta pari viikkoa, sillä tipahdin hevosen selästä sen verran mukavasti alas, ettei aksaamaan ole kyennyt. Ja juuri kun oli selkä ja toinen käsi siinä kunnossa, että treenaamaan olisi kyennyt onnistuin venäyttämään kyljestä jonkun lihaksen. Kylki vaivaa vieläkin. :(

Tapanin päivän kunniaksi kuitenkin suunnattiin hallille. Mitään suunnitelmia ei ollut mielessä valmiina. Pääasiallinen tarkoitus oli antaa poikien leikkiä uusilla joululahjaleluillaan. :)

Molemmat pojat tekivät pientä radanpätkää. Edelleen sama vanha juttu, että LIIKU TYTTÖ LIIKU!!! Molemmat hioi myös keppejä ja U vielä juoksu A:ta. Ponnari tarvitaan avuksi edelleen.

Uun kanssa on poispäinkäännökset ruvenneet toimimaan kivasti. Huolimattomuutta oli esteillä. Lelu miun kädessä vei keskittymistä pois rimoista ja räiskintää tapahtui. Videolla näkee tämän selvästi. Pässi oli vaan liian iso laitettavaksi taskuun. ;)

 Ensi vuonna uusi ryhmä. Täytynee alkaa suunnittelemaan ensi vuotta ja opeteltavia asioita =)

Miten muilla on joulun pyhät sujuneet? Onko kinkkua käyty sulattelemassa aksan merkeissä? :)

Lepoa

Lauantain kisojen jälkeen on poikien elo mennyt ihan vain lepäillessä. Ei olla treenattu yhtään mitään, kiitos miun melkoisen työputken joka päättyi kolmeen yövuoroon. 

Oman pään sisällä käy melkoinen myllerrys. Tiedän, että väliäkös sillä mitä lauantain kisoissa tapahtui ja reippaasti vaan eteenpäin. Jälkeenpäin on hyvä jossitella olisinko voinut tehdä jotain toisin?? Vai oliko se nyt vain tuo yksi päivä, kun pieni spanieli ajatteli irrotella koko rahan edestä?? :D Mene ja tiedä. Joulukuussa kisataan seuraavan kerran, se on varma.

Tänään mennään treenaamaan. Ja huomenna aamulla. :) Tänään rataa huomenna ehken keppejä ja kontakteja.

Metsälenkillä

Voitaisko leikkii??

Ohjauskuviot ovat vaihtuneet haravan kanssa heilumiseksi pitkin takapihaa

Lepo on tärkeää

Reissu Kolille

Monta vuotta meillä on ollut puhetta, miten kivaa olisi lähteä käymään Kolilla ja ottaa koirat mukaan. No eilen loman kunniaksi pakkauduttiin autoon ja auton nokka Kolia kohti. :)

Ukko Kolilla käytiin Jussin kanssa kahdestaan, mutta Akka Kolille ja Paha Kolille pääsivät pojat mukaan. Kävelymatkahan ei ollut kummoinen. Nautittiin vain luonnosta ja upeista maisemista. Pojat flekseissä, että pääsivät edes vähän vapaammin maastoa nuuskuttelemaan.

Tässä välissä on pakko hehkuttaa Uljaksen valjaita. Ostin sille kesällä Sohvin Valinnasta Zero DC valjaat ja ne on loistavat! Eivät hankaa turkkia huonoksi ja paino jakautuu tasaisesti. Näitä valjaita olen käyttänyt pyöräilyssä ja hölkkälenkeillä. Talvella testaan kuinka toimivat hiihdossa. Suosittelen!

Tarkoitus olisi hommata Manulle samanlaiset.

Loppuhuipennukseksi pojat pääsivät vielä hissin kyytiin, jolla laskeuduttiin parkkipaikalle. Reippaasti molemmat pojat menivät hissiin ja malttoivat olla rauhassa koko lyhyen matkan ajan. Meidän onneksi hississä ei muita matkustajia ollut.

Autolle päästyä tarjoilin pojille Flying Dog Mineral Drinkiä höystettynä Shy Feederillä (B-vitamiini valmista). Shy Feederiä lisäsin juomaan vain maun vuoksi, sillä se sisältää sokereita. Molemmat pojat joivat reippaasti, söivät vähän Uun agilitykisoista saamia nappuloita ja kävivät autoon nukkumaan. :D Poikien nukkuessa tyytyväisenä me mentiin Jussin kanssa Kolin Gril It:iin syömään. Nam mitä ruokaa! Suosittelen lämpimästi! :)

Mikkeli kr 6.7.2013 ja muuta treeniä

Lauantaina starttailtiin punanenien ja Sannan kanssa kohti Mikkeliä. 

Enkuilla tuomarina Hannele Jokisilta. Kehänlaidalla olikin tuttuja: Marju iki-ihanan Jaspiksen kanssa ja Tanja ja Raine Amin kanssa. :) 

OP-laisilla oli punainen, erinomainen päivä. Harmi ettei sitä vaaleanpunaista näkynyt. Vaaleanpunainen oli hyvin harvinainen väri koko enkkukehässä. Vain muutamat koirakot sitä näki.

Uun arvostelu:

"Erinom. tyyppi, oikealinjainen uroksen pää. Riittävät etukulm., polvikulmauksia saisi olla enemmän. Vielä kapea edestä. Hieman avoimet kyynärpäät. Hyvä luusto, ikään sopiva runko. Hyvä karvanlaatu, joskin ei tänään parhaassa kunnossa. Reipas luonne. Liikkuu sivusta hyvin, mutta hieman kapea takaa."

Positiivista kuitenkin, että U oli kehässä reipas. :) Turkki on nyt vähän kaksijakoinen; se on kasvattanut todella mukavasti koristekarvaa mutta samalla karvaa irtoaa aivan hirmuisia määriä. Turkki on kuitenkin hyvä laatuinen, mutta miksi ihmeessä sitä karvaa irtoaa niin paljon?!? Ennen ei oo moista tapahtunut tämän talon koirilla.

  

Sunnuntaina järjestettiin Pohjois-Karjalan seurakoirat Poks Ry:n 30 v. juhlamätsäri. Osanottajia oli kiitettävästi ja mikäs sitä on hommia tehdessä hyvässä seurassa. :) Omia koiria ei ollut siis kehissä.

Mätsärin jälkeen käytettiin viel poijjaat uimassa. Riistapukilla treeniä molemmille, mutta toki enemmän Uljakselle. Nyt se todella syttyi riistapukkiin ja otti sen reippaammin kuivalla maalla suuhun. :)

Kokeilin myös lähtisikö Manu noutamaan riistapukkia vedestä. Lähtihän se reippaasti polskuttelemaan (!!!!), mutta säikähti jotain vedessä ja hirveellä kiireellä ui rantaan. Mitä lie mörköjä nähnyt?? 

Ajatus olisikin ilmoittaa U 3.8. järjestettävään taippariin. Mennään kokeilee taipuuko se mihinkään ;) Treenit on olleet ihan onnettoman vähissä, joten aikalailla treenaamatta mennään. :D Esim. en yhtään tiedä miten se suhtautuu laukaukseen saatikka kuinka se jäljestää. Se on yhden laahausjäljen tuoreella riistapukilla tehnyt viime kesänä. :D

Ja eihän se koepaikan saaminen ole edes varmaa. :)

Näissä tunnelmissa on hyvä aloittaa uusi viikko. Töihin paluu on edessä ja pojatkin joutuu tottumaan muuttuvaan arkeen.
Tiistaina kuitenkin vepetreenit ja keskiviikkona aksaa. 

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! :)

Mökkikauden avaus

Extempore päätettiin lähteä mökille keskiviikkona. Tiedossa siis paljon riehumista pihalla, talviturkin heitto, metsässä hajujen nuuskuttelua ja makoisia yöunia hyvää ruokaa unohtamatta! Hami vaan, että säät ei ehkä suosineet parhaalla mahdollisella tavalla. Olen kuitenkin 110% varma, että spanieleilla oli HAUSKAA!

Parin päivän mökkireissun saldona oli:

- Uljas avasi uimakauden. Monta kertaa pieni spanieli paineli rantaa ja kasteli itsensä selkää myöden. Kunnolla uimaan ei vielä päässyt jäiden takia. ;)

- Manu sai tähystellä maailman menoa lempipaikaltaan mökin kuistilta. <3

- Manu pääsi hienosti jänisten jäljille metsässä ja teki laajaa hakukuviota ilma- ja maavainulla. Tempo oli reipas ja Manu keskittyi tekemiseen hyvin. Niin ja haku oli symmetristä molempiin suuntiin ja suht nopsasti Manu malttoi tulla käskystä luokse. Se vaan edelleenkin karkaa ihan liian kauas...

- Myös Uljas teki hakua. Toispuoleista ja ei kovinkaan tarkkaa, mutta ensimmäistä kertaa se selkeästi ETSI jotain. :) Hurraa! Taipparitreenit voidaan sanoa aloitetuksi ;)

- PALJON juoksemista ja painimista pihalla.

Suunnittelin jopa ihan treenejäkin. Mietin, että ois pitänyt mennä metsään damin kanssa ja tehdä vaikka noutoja. Tai kävellä vaan metsässä ja antaa koirien hakea. Noh, ei tullut tehtyä. :D Treenit muokkautuivat vähän toisenlaiseksi, mie nimittäin kärräsin kivimursketta monta kottikärryllistä kasvihuoneen ympärille... :D
Hetken mietin myös aurausviittojen tökkimistä maahan ja keppitreenejä, mutta jäipä sekin sit tekemättä.

Tänään ajelin jo hyvissä ajoin takaisin kotiin. Pari tuntia pähkäiltyäni päätin lähteä hallille tekemään nopsat keppitreenit. Manu pääsi mukaan ja keksin myös Manulle pientä treeniä...

Uljaksen kepit meni yli odotusten!! Kapealla kujalla aloitettiin. Mieletön vauhti! Kavensin alun ja lopun jätin vielä vähän leveämmälle. Parin toiston jälkeen puhdas suoritus hyvällä draiville. Lopulta kavensin koko kujan suoraksi. Ja vauhtia oli niin PALJON, että spanieli törmäili keppeihin, haki hyppivää suoritustapaa ja lopulta tajusi olla vähän varovaisempi ettei satuta itseään. ;) Ei muuten koskaan aiemmin ole tuollaista draivia ollut kepeillä! Kokonaan puhtaaseen suoritukseen lopetettiin ja palkitsin spanieeloksen pallolla. Löytyipä myös palkka nro 1! :)

 Alusta kapea

 Lopusta leveä

 ja lopulta: SUORA!

U teki hommat parin toiston pätkissä. Häkkiin laittaessa se aloitti kamalan metakan! Se huusi, haukkui, kiljui ja vinkui... ihan niinkuin pentua.. Siitä välittämättä Manu sai tehdä vähän koordinaatio harjoituksia. Levittelin rimoja maahan ja vaihtelin niiden etäisyyksiä ja kävelyttelin Manua rauhassa niiden yli. Nopsasti Manu sai jutun juonesta kiinni ja malttoi askeltaa hyvällä ravilla. Nätisti onnistui myös askelten pidentäminen ja lyhentäminen. Tätä tartteis tehdä Manulle useammin! Kiitettävän vetreänä Manu pysyikin, vaikka pari päivää oli mökillä ja liikkui normaalia enemmän. Yöt se nukkui BOT päällä varmuuden vuoksi. :)

 Manun koordinaatioharjoituksen rimat

Hyvä mieli! Huomenna töihin ja sunnuntaina Tohmajärven ryhmänäyttelyyn Uun kanssa!

Loman loppu

Miten hyvältä tuntuikaan olla n. kolme viikkoa poissa töistä. Vaikkakin loma meni reissatessa, ei todellakaan tarvinnut arkihuolia ja töitä pohtia. Olen nyt monia kokemuksia rikkaampi, saanut tutustua useisiin uusiin ihmisiin (ja koiriin) sekä oppinut lisää koiranäyttelyistä sekä tottakai omasta koirasta. :)

Paluu arkeen reissujen jälkeen on tapahtunut yllättävän kivuttomasti ja pitkästä aikaa on levännyt olo! Ei ole ihan äskettäin käynyt sitä, että olisin aamulla hereillä klo. 8 ilman herätyskellon ääntä! Aika kiva tunne. :)

Miun rallatellessa reissuillani, on Manu päässyt huonompaan kuntoon. :( Se söi parin viikon kuurin lihasrelaksanttia, mutta siitä en voi sanoa hyötyä olleen. Liikkeet huonontuivat entisestään (kulkee jatkuvasti selkä köyryssä) ja se nakerteli takajalkojaan vähän väliä. Selkä niin jumissa, ettei halunnut antaa edes miun hieroa sitä. Takajalat, varsinkin takareidet, olivat aivan kivikovat. :( Perjantain fyssarikäynnillä se vastusti hoitoa koko tunnin ajan. :(

Tuntuu, että olen ihan hukassa Manun kanssa. Sillä on hyvä aikoja, jolloin se n. kuukauden fyssarivälillä pysyy kohtalaisessa kunnossa ja sitten yks kaks menee entistä kipeämmäksi. Tiedossa on, että sillä on huikean korkea kipukynnys, eli sen täytyy oikeasti olla kipeä, kun näyttää oireensa nyt niin selkeästi. Taidetaankin mennä taas eläinlääkäriin, ja toivottavasti nyt ihan oikeasti pohdittaisi mikä Manua vaivaa.

Fysioterapia ainakin jatkuu, sillä siitä on selkeä hyöty. :) Ja kotona jumpataan ahkerasti.

Uljas onneksi on pysynyt oikein hyvässä kunnossa reissuista ja häkkimatkustuksesta huolimatta. Yhdet yöunet omassa sängyssä ja nuori mies oli virtaa täynnä! :) Agitreeneissä se oli huikea ja väsymyksestä ei häivääkään! Lauantaina käytiin kokeilemassa vetohiihtoa ensimmäistä kertaa. Juurikaan ei tyyppi suksia ja sauvoja ihmetellyt, vaan keksi nopeasti mikä jutussa on ideana. :) Se veti hyvin ja haki itsenäisesti hyvin vetopaikan suoraan edestä. Rohkeasti tukeutui husky-valjaisiin ja jo raviaskelin veti vahvasti. Laukalla veti myös hieman kannustettuna. Tätä kokeillaan lisää! :)

Ensi viikolla U pääsee kokeilemaan Ergobath -allasterapiaa. Lähdetään vahvistamaan Uun fyysistä kuntoa ja sitä kautta myös hyppytekniikkaa. Samalla tuetaan selän terveyttä, sillä Uullahan hyvin herkkään lanneselän alue jumiutuu, etulavoista puhumattakaan. Saas nähdä, mitä U tykkää :)

Uusi viikko ja loma lähestyy!

Nimittäin kaksi työyövuoroa ja sitten se alkaa... LOMA!! :) On muuten odotettu!

Kotia ei todellakaan jäädä lepäilemään. Torstaina starttaa auto kohti Kotkaa ja samana iltana alkaa Valko-Venäjän reissu. Ja seuraavana viikonloppuna ollaankin sitten Liettuassa, taas kerran näyttelykehää kiertämässä. Tavoitteena Uljaksen nimen pidentäminen. ;) Toivotaan parasta.

Ajatus olis mennä keskiviikkona viellä viikkotreeneihin. Saa nähdä mitkä on fiilikset yövuorojen jälkeen, kun pitäisi käydä vielä eväät ostamassa reissuun sekä pakata. Ja pakata ajatuksen kanssa, sillä en ole aiemmin reissuun lähtenyt koiran kanssa. Tuntuu etten yhtään tiedä mitä kaikkea pitäisi mukaan ottaa.

Kun keskiviikon treenit ovat viellä vähän epävarmat, oltiin tänään treenaamassa vapaavuorolla. Sen suurempia suunnitelmia en tehnyt. Kepit jätettiin kokonaan treenaamatta tänään ja tehtiin hallissa valmiina olevaa rataa. Teemaksi voisi ehkä sanoa maksihypyt ja itsenäinen eteneminen. Noh, hyppytreeniä tuli ainakin. Ja vahvistettiin myös poispäinkäännöksiä. Harmi, ettei taaskaan se paras pätkä päätynyt videolle. Ne kuitenkin sujuu jo huomattavan paljon paremmin. :)

Aksan lisäksi treenattiin vähän Uun näyttelyravia. Taka-askel jää harmittavan lyhyeksi, kun herraa ei missihommat oikein kiinnosta. ;) Isoisänsä jalanjäljissä kulkee hän ;)

16 kuukautta

Kun Joulu on...

On aika rauhoittua Joulun viettoon. Itse olen vielä yön töissä ja aattona auton keula suuntaa Savonlinnaa kohti.

Meillä onkin nyt jonkin sorttinen spanieleiden vaivaishoitola. Uljas revähdytti etuosastaan lihaksen ja on nyt vaan lepäillyt. Liikkeet on puhtaat, mutta korkealta laskeutuminen (mm. portaat) vaivalloista. Venyttäessä myös kipeä. Alunperin pojat telmusivat keskiviikkona ja silloin U hieman ontui oikeaa etustaan. Illan treeneissä poju oli oma itsensä, mutta iltavenytyksiä tehdessä teki venyttely kipeää. Vielä lepäillään, hihnassa tassutellaan ja temppuja sisällä pienesti tehdään, ettei raukka paran pää leviä tekemättömyyteen.

Manun selkä ollut vähän kehnompi. :( Yöt se on nukkunut BOT päällä, mikä rauhoittaa kivasti. Joulun jälkeen on suunnattava molempien poikien kanssa rokotuksille, joten samalla keskustelen myös Manun selästä. Ainakin kipulääkettä on saatava. Jos ei joka päivä sitä tarvitse, olisi sitä hyvä olla ihan vaan varuilta kaapissa valmiina.

Me siis vietämme treenitöntä Joulua syöden ja leväten. Treenaamaan ehtii Joulun jälkeen yllin kyllin.

Siispä:

Rauhallista Joulua 

ja 

menestyksekästä Uutta Vuotta 2013!

Ei agilityä tällä viikolla

Täällä eletään aksavapaata viikkoa juuri nyt. Lähden pariksi päiväksi koulutukseen Etelä-Suomeen eli jää viikkotreenit väliin ja muutenkin on puuhaa sen verran, että aksat saa tältä viikolta jäädä.

Miun ollessa etelässä lähtee tämän perheen pojat maalle. :) Pojille luvassa raittiinilmanmyrkytys sekä lepoa mielellä ja keholle. :)

Mökkikauden avaus ja pääsiäisen viettoa

Pääsiäiseksi tuli mitä mahtavin ilma. Perjantai oli kehnompi, mutta siltikkin iloisin mielin tavarat ja koirat autoon ja auton keula kohti Kerimäkeä. :) Fiilistä nostatti myös se, että miulla alkoi LOMA! :)

Koiratkin saivat vaihtaa vapaalle. Pidennetty viikonloppu (pe-ma) ulkona oloa, uusiin paikkoihin ja asioihin tutustumista. Varsinkin Uljakselle kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Mukava oli taas katsoa, kun pojat puuhastelivat keskenään. Kumpikaan ei lähtenyt tontilta minnekkään ja jäälläkin pitivät hyvin kontaktia ihmisiin. :)

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. :) Harmi vaan, että kaikesta kivasti ei saanut kuvamateriaalia. Ikuistamatta jäi mm. pilkkireissut ja kaloihin tutustuminen, pilkkiavannosta juominen sekä hiihtolenkit. :)