Hyppytekniikkakoulutuksessa 25.11.

25.11.2017 oli Kuopion suunnalta Laura Sutinen pitämässä meidän seuran hallilla hyppytekniikkakoulutusta. Olin ilmoittaunut Reinon sinne, sillä halusin kuulla kokeneen henkilön mielipidettä kakaran kropan käyttämisesta ja kuinka tukea tekemistä jatkossa. :) Kirsikkana kakun päällä pääsin jakamaan kouluttajan kanssa ajatuksia ylipäätään agilitystä ja pennun kouluttamisesta, joten olen taas astetta varmempi siitä, miten lähden tiettyjä juttuja kouluttamaan ja missä vaiheessa. :)

Treenattiin viimeisessä ryhmässä, joten ensin käväisin ilman koiraa hallilla kuuntelemassa luennon. Kaikki ketkä miut tuntee, tietää miten liekeissä oon aina kun on kyse fysiikan treenaamisesta ja terveistä treenivuosista. Uljaksen kanssa ollaan aikanaan oltu hyppytekniikkaseminaarissa ja nyt kaipailin nimenomaan oppia mitä tehdä pennun kanssa ja miten edetä kun pentu kasvaa ja kehittyy. 

Laura oli huippu! Treenit pidettiin tosi lyhyinä ja "hinkkaamaan" ei jääty ja ns. täydellisyyttä odottelemaan. Koirat toki väsyi nopeasti, mutta tämä nopea vaihtosykli piti koirat paremmassa vireessä. Meidän ryhmä oli sen verran pieni, että kuvaaminen olisi ollut liian vaikeaa, joten mitään kuva- tai videomateriaalia ei tästä koulutuksesta nyt ole. Muutama juttu nousi sieltä sellaisena asiana, mitä pidin tärkeänä. Varsinkin jos ajattelee koiraa jolla EI ole mitään selkeää ongelmaa hyppäämisessä.

• Aina on syy, jos koira muuttaa toimintaansa radalla esim. lentokeinu, hidastunut suorittaminen, tiettyjen rimojen tiputtelu --> syy voi olla fyysinen ja hyppytekniikkaharjoituksia voi käyttää diagnostisena välineenä syyn selvittämisessä.
• Hyvä fysiikkatreeni myös muiden lajien harrastajille. Koiralla "korvienväli tuulettuu" kun pääsee tekemään jotain tavallisesta poikkeavaa mistä saa PALJON palkkaa.
• Perustaidot --> soveltaminen --> häiriö --> jatkotreeni. Koiran tulisi hypätä hyvällä tekniikalla vaikka millaisessa häiriössä.
• Palkkaa AINA kun koira tekee --> epävarmuuden esto. Ei haittaa, vaikka koira ei suorittaisi priimasti.

Reinon "ongelma" on se, että se on pentu. Eli voimaton selästään, mikä on täysin normaalia tämän ikäiselle kakaralle. Hyvin se hahmotti etäisyydet, hyppäsi suoraan ja keskeltä linjaa ja ns. sukelsi kohti palkkaa. Se vaan vaatii aikaa kehittyä ja voimistua. Tekniikkatreeniä n. kerran kuukaudessa (perussarja ja taipuminen) ihan vaan tsekkausmielessä missä kropanhallinta on. Kun pakka pysyy kasassa voi alkaa tehdä etäisyydenarviointia ja hieman myöhemmin korkeudenarviointia sekä setpointia. Nyt, kun mennään ns. rimattomasti ei esim. setpoint hyödytä mitään. Kattellaan sitä sitten, kun alkaa ikää olla vuosi ja yli. :)

Sain myös työkaluja Reinon jatkokouluttamiseen esim. kepit ja kontaktit kun jäätiin treenin päätteeksi vielä juttelemaan niitä näitä. :) Asiat järjestyi päässä kivasti ja nyt olen taas astetta varmempi miten lähden koulutusta viemään eteenpäin.

 

Koulutuksen innoittaman aion viimeistään tammikuun aikana laittaa Uljaksen hyppäämisen tarkkailuun. Tuleeko epäröintiä jossain tietyssä tehtävässä / korkeudessa? Miten se suorittaa teknisesti? Tämä siis siksi, että tsekkaan ettei ole kropassa syy lopahtaneeseen vireeseen. Set pointia U teki tällä viikolla okserin takariman noustessa 55cm saakka ja ei ongelmaa. Hyppäsi hyvin nätisti ja hiljaisesti laskeutuen. Seuraava projekti on perussarja, kasvavasarja sekä korkeudenarviointi. Tämä sopivasti osana peruskunnon treenausta. :)