Maailma tuntuu tätä nykyä olevan niin negatiivinen ja aina vaan pohditaan miten joku meni huonosti ja mitä pitäisi tehdä paremmin. Niitä asioita toki mietin itsekkin, mutta tää postaus olkoot pelkkiä positiivisia asioita. :) Ja huom, nimenomaan onnistuneita asioita koiraharrastusrintamalla.
- Uljaksen kepit. Niiden oppiminen etenee huikeaa vauhtia. Tänään viikkotreeneissä otin niitä ihan ensimmäisenä harjoituksena. Edelleenkin alusta kapeampi, mitä lopusta, mutta myös loppu oli kapeampi mitä esim. edellisen kerran keppejä treenatessa. Ja Uljashan meloi minkä jaloistaan pääsi. Rytmi säilyi LOPPUUN SAAKKA ja se keskittyi vain ja ainoastaan keppeihin ja niiden päässä odottavaan namialustaa. Ei välittänyt tippaakaan, vaikka jättäydyin taakse ja liikuin sivulle. Loistavaa!
- Leijeröinnin alkeet. En ole oikeastaan koskaan uhrannut ajatustakaan leijeröinnille. Ollaan sitä periaatteessa joskus kokeiltu, mutta se on ollut kokeiluasteella ja epäonnistuessaan jätetty tekemättä. Tämän päivän viikkotreenien rata pakotti leijeröintiharjoitteluun. Puomin alla oli pussi ja pussista olisi matkan pitänyt jatkua kepeille. No keppejähän ei suoritettu, mutta ystävällinen treenikaveri oli palkkaamassa keppien sisäänmenolla. Uljastahan ei juuri koskaan ole kukaan vieras palkannut, saatikka tuollaisessa paikassa, joten pari kertaa piti muistutella missä palkka on. Nopeasti Uljas sai juonesta kiinni ja myöhemmin ilman kaveria pussia tehdessä U suunnisti heti kepeille! :) Tämäpä vei sitten pienesta otuksesta mehut ja treenivire loppui lyhyeen. Mutta täysin uusi asia, ja pieni mies älysi idean NOPEASTI! :)
- Takaaleikkaukset. Ne on olleet treenilistalla pitkään ja nyt ollaan niitä ihan ajatuksen kanssa tehty. Miun ohjaus ohjaus on parantunut ja osaan nyt selvemmin ohjata koiraa. Uljas kuitenkin on edelleen voimakkaasti kädessä kiinni, joten takaaleikkaus ei todellakaan ole vahva meillä. Ei vahva, mutta parantunut aivan älyttömästi (kunhan mie muistan ohjata oikein...)
- Persjättö on myöskin kehittynyt paljon. U tulee paljon mukavammin ohjauksiin mitä ennen. Kunhan vaan pääsin liikkumaan tarpeeksi koiran edelle, käyttäisin persjättöä varmasti enemmänkin radalla.
- Molempien poikien tasapaino/koordinaatio. Eilen sai pojat jumpata iltaruokansa.
Tasapainotyyny on kova sana molemmmilla pojilla. ;) Manulle on suuri juttu nostaa molemmat etujalat tyynylle ja pystyä seisomaan etuset tyynyllä ilman tukea. :) Ja Manuhan pystyy!! :) Siinä sen seisoessa tarjoilin namia ylhäältä, alhaalta ja molemmilta sivuilta ja Manu kiitettävästi seisoi tasapainon pitäen etuset tyynyllä. :) Myös takapää on kehittynyt, mutta tukea tarvitsee pystyäkseen seisomaan takaset tyynyllä.
Uljaksen kanssa en enää edes juurikaan tee etusten pitämistä tyynyllä, se on aivan liian helppoa. ;) Uljaksella on työn alla "ota"-käsky, jolloin se hakisi itsenäisesti takaset tyynylle ja seisoisi siinä. Toistaiseksi se hakee hyvin yhden takatassut kerrallaan tyynylle, vahingossa saattaa osua molemmat yhtäaikaa. Aseteltuna on seisomisen tasapaino kehittynyt ja enää se ei tukea tarvitse. Pitkästä aikaa otin myös jumppapallon käyttöön. Ensin etujalat pallolla--> sujuu loistavasti. Lopuksi koko koira pallolle. Ajatus oli istuttaa Uljasta pallon päällä Jussin pitäessä palloa paikoillaan, mutta Uljasta nousi itse seisomaan ja piti kiitettävästi tasapainon seisoessa! :) Ennen se on tarvinnut miun tukea seisomiseen. :) Kyllä vaan oli kiva yllätys tuo molempien poikien tasapainon kehittyminen!
- Uljaksen seuraaminen/ravi. Seuraamisen tiiviys on parantunut. Tosin nyt U meinaa edistaa, mutta miun mielestä parempi niin, koska intoa tuntuisi nyt olevan niin paljon enemmän. Pienellä muistutuksella asento korjautuu oikeaksi.Olen myös ravuuttanut Uljasta umpihangessa (näyttely)ravin parantamiseksi. Viimeksi tänään jäällä juoksuttelin ja askel näytti todella kauniille. :) Saman askeleen, kun viellä saisi tasaiselle lumettomalle maalle siirrettyä. ;)
- Paremmin liikkuva Manu. Manu on ollut kivuttomampi selvästi. Se ei enää pureskele itseään niin paljoa ja ulkona liikkuu kuin tuulispää. Se jopa innostui tänään leikkimään pallolla! <3
Nyt pitkin olohuoneen lattioita makaa kaksi tyytyväistä ja väsynyttä springeriä. :) Pari päivää sitten pojat valloittivat sohvat, tosin taisi tila olla liian pieni, kun piti päällekkäin torkkua. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti